Vanha mutta moderni ilmalämmitys
Vuonna 1978 valmistuneen talon Valmet Kotilämpö C-1000 vaihdettiin uuteen Vallox Aito Kotilämpöön
Ilmalämmitys oli 1970-luvulla varsin yleinen omakotitalojen lämmitysmuoto. Ilmalämmitysjärjestelmässä on vain yksi, ilmalämmityskoneen sisällä oleva nestepatteri. Kiertoilmapuhallin ottaa huoneilmaa laitteen läheisyydestä ja työntää patterin lämmittämän kiertoilman ikkunoiden alla olevista säleiköistä huoneisiin. Valmet Kotilämpö-järjestelmään kuului myös aikanaan varsin edistyksellinen ilmanvaihto-osa lämmön talteenottoineen. Märkätiloista poistettavalla lämpimällä ilmalla lämmitettiin ulkoa tuleva raitis ilma ja se jaettiin kiertoilman mukana koko asuntoon. 70-luvulla talot osattiin tehdä jo melko tiiviiksi ja ilmalämmitystalot tunnettiinkin raikkaasta sisäilmasta – mikäli ilmanvaihto-osa raaskittiin tai ymmärrettiin pitää käynnissä.
Pirkko Tähtisen vuonna 1978 valmistuneeseen taloon valikoitui lämmitystavaksi Valmet Kotilämpö C-1000, joka oli ensimmäisiä Valmet Kotilämpö -koneen malleja. C-1000 -mallissa raitisilma virtasi kiertoilman joukkoon ilman omaa puhallinta, joten talossa oli jatkuvasti alipainetta. Pirkon ilmalämmityskonetta on vuosien varrella uudistettu uudella lämmöntalteenotto-osalla ja tuloilmapuhaltimella.
Talo nuortuu vuosien vieriessä
Pirkko Tähtinen on vuosien mittaan remontoinut taloaan varsin näyttäväksi ja moderniksi. Pirkko päätti, että talon tärkein tekninen laite – ilmalämmityskone – saa jäädä eläkkeelle palveltuaan tehtävässään moitteetta lähes neljäkymmentä vuotta. Jatkossa Pirkko pääsee nauttimaan nykyaikaisen tekniikan pienentämästä lämmityslaskusta.
Tähtisen talo oli aikanaan öljylämmitteinen, mutta 1990-luvun lopussa talo liitettiin kaukolämpöverkkoon. Kaukolämmön myötä lämmitysveden lämpötilaa alettiin säätää ulkoilman lämpötilan perusteella. Ilmalämmityskoneen lisäksi samassa lämmityspiirissä on pesutilojen vesikiertoinen lattialämmitys, joten kiertoveden lämpötilan voi pitää melko alhaisena. Tästä syystä uuden ilmalämmityskoneen vaatimuksena oli myös tehokas patteri, jottei kiertoveden lämpötilaa eikä kiertoilmavirtaa tarvitse nostaa korkeaksi kovimmillakaan pakkasilla.
Remontti alkoi purkutöillä
Niin kuin remonteissa yleensä, tässäkään tapauksessa ei tyydytty pelkkään koneen vaihtoon, vaan oheistöitä tuli jonkin verran. Osa oli 70-luvun LVI-asennusten saneeraamista tämän päivän tasolle ja osa timpurin töitä.
Aluksi vanhasta ilmalämmityskoneesta kytkettiin sähköt irti, irrotettiin vesiliitännät ja putket tyhjennettiin vesi-imurilla. Jo remontin ensimmäisenä päivänä vanha ilmalämmityskone olikin kannettu ulos. Sen jälkeen purettiin katon rajassa oleva lastulevykotelo, josta vanha ilmalämmityskone otti kiertoilman. Kotelosta oli vuosien mittaan tullut melkoinen pölypesä, joten uuden koneen kohdalla katsottiin parhaaksi ottaa kiertoilma eteisestä suoraan koneen päältä.
Ilmalämmityskanavat kuvattiin eikä niiden puhdistusta katsottu tarpeelliseksi – kiitos säännöllisen suodattimien vaihdon. Koneen alla oleva jakolaatikko puhdistettiin ja sen tiiviys tarkistettiin. Jakolaatikon pohjalle asennettiin ääntä vaimentavaa materiaalia, jotta makuuhuoneisiin tulisi ääntä entistäkin vähemmän.
Kondenssivesi vaatii viemäröinnin
Ilmalämmityskoneelle tulevat vesiputket uusittiin lämmönjakohuoneesta saakka, sillä olihan vanhoilla putkilla jo ikää. Samalla voitiin ratkaista eräs koneen vaihtoon liittyvä ongelma: kondenssivedelle ei ollut lainkaan viemäriä. Vanhojen ilmalämmityslaitteiden lämmöntalteenoton hyötysuhde oli varsin vaatimaton, joten kondenssivettäkin tuli niin vähän, että se haihtui lämmityspatterilta kiertoilmaan. Uuden Vallox Aito Kotilämpö -koneen lämmöntalteenotto on niin tehokas, että kondenssivettäkin kertyy reilusti.
Koska koneen lähellä ei ollut sopivasti lattiakaivoa, ilmanvaihtokoneen viereen asennettiin kondenssivesipumppu. Kondenssivesi valuu ilmanvaihto-osan pohjalta pumpun keruusäiliöön, jolloin pumppu käynnistyy ja pumppaa vedet lämmönjakohuoneen lattiakaivoon. Kondenssivesiputki asennettiin katon rajaan uusien lämpövesiputkien kanssa samaan koteloon. Samaan koteloon piilotettiin myös aiemmin tehdyn putkiremontin jäljiltä näkyviin jääneet käyttövesiputket. Lopputuloksena eteisen ilme muuttui siistimmäksi ja huomattavasti avarammaksi.
Kanavien kondenssieristys on tärkeää
Vanhoja ulko- ja jäteilmakanavia ei ollut eristetty kerrosten välisessä roilossa lainkaan ja ullakollakin ne olivat pelkän levyvillaeristyksen varassa. Ulkoilmakanava oli jäljistä päätellen joskus hikoillut ja valuttanut vettä yläkerran huoneen seinään. Ulkoilmakanava eristettiin nyt koko mitaltaan 19 mm umpisolumuovieristeellä. Koneen vaihdon yhteydessä pitää muistaa myös erinomaisen hyötysuhteen kääntöpuoli: jäteilma voi laskea jopa parikymmentä astetta pakkaselle. Siksi myös jäteilmakanavan ympärille laitettiin nyt samanlainen eriste.
Ulkoilmakanavasta löytyi 70-luvun energiakriisin synnyttämä villitys: energiapelti. Peltiä kääntämällä voitiin valita, otetaanko raitisilma ulkoa vai ”energiaa säästäen” pölyiseltä ullakolta. Tämä viritys purettiin remontissa pois. Raitis tuloilma otetaan nyt aina talon pohjoisen puolen päädystä. Vanhan ilmalämmityskoneen jäteilma puhallettiin muuratun hormin kautta katolle. Tämä ei nykyään ole paloturvallisuusmääräysten mukainen ratkaisu, joten jäteilma päätettiin johtaa ulos talon toisesta päädystä Valloxin Out/In -seinäpuhalluslaitteen avulla. Näin saatiin myös alkuperäistä väljempi jäteilmakanava.
Uusi ilmalämmityslaite paikalleen
Remontin toisena päivänä uusi kone nostettiin paikalleen. Asennus itsessään sujui helposti, koska Vallox Aito Kotilämpö sopii suoraan vanhan koneen ilmanjakolaatikon päälle. Lämmityspatterin kytkentä sujui helposti koneen sivusta, ja putket jäivät koneen ympärille rakennetun uuden kotelon sisälle piiloon.
Kanavien kanssa piti kuitenkin hiukan jumpata. Eri-ikäisissä ilmalämmityslaitteissa ulko-, jäte- ja poistoilmakanavien koot ja sijainnit usein poikkeavat toisistaan, jolloin kanavien järjestystä pitää muuttaa uudelle laitteelle sopivaksi. Tällä kertaa kanavien järjestys saatiin helposti oikeaksi, koska koneen päällä oli yläkertaan saakka ylettyvä roilo, jossa oli hyvin tilaa.
Tärkein kanava, kiertoilmakanava, on Vallox Aito Kotilämpö -koneen etureunassa, kuten vanhoissa Valmet Kotilämpö -koneissakin. Ilmanvaihtourakoitsija teki ilmalämmityslaitteen päällä olevaan kiertoilmayhteeseen sopivan ”kanttikanavan” ja säleikön paikan koneen oven yläpuolelle. Ensiksi hankittu kiertoilmasäleikkö osoittautui oikean kokoiseksi, mutta rakenteeltaan liian ahtaaksi, mikä aiheutti melkoisen suhinan. Harvempi säleikkö poisti äänen ja valkoinen säleikkö sopi uuteen seinään siististi. Kiertoilmamäärä on niin suuri, että säleiköksi pitää valita riittävän väljä, vain ohuilla säleillä varustettu säleikkö.
Sähkömiestäkin tarvitaan
Vallox Aito Kotilämmön sähkökytkentä käy helposti pistotulpalla pistorasiaan, mutta sellaista ei ollut valmiina, koska vanha Valmet Kotilämpö oli kytketty kiinteästi sähköverkkoon ja sitä ohjattiin liesikuvulta. . Kondenssivesipumppu tarvitsi myös oman pistorasiansa. Lisäksi asennettiin ylimääräinen pistorasia langatonta reititintä varten, jos uusi kone halutaan joskus yhdistää MyVallox Cloud-pilvipalveluun. Siihen riittää myös LAN-kaapeli, jos reititin on lähellä.
Ilmanvaihto-osan MyVallox Control -ohjain asennettiin seinään koneen viereen sopivalle korkeudelle. Kiertoilmapuhaltimen säädin siirrettiin koneen yläpaneelista samalle seinälle, vaikkei sitä käytännössä tarvitsekaan säädellä. Vallox Aito Kotilämmön sisäänrakennetun kosteusanturin ansiosta kaapelointia pesuhuoneeseen ei tarvittu. Erillistä takkakytkintäkään ei katsottu tarpeelliseksi, koska kaksikerroksisen talon pitkä hormi on aina vetänyt hyvin, ja tarvittaessa Mukautettu-toiminnon voi kytkeä päälle MyVallox Control -ohjaimelta.
Tehokkaampi ja tyylikkäämpi liesituuletin
Vanha liesikupu oli yhdistetty ilmalämmityskoneeseen, niin kuin noihin aikoihin oli tapana tehdä. Nyt kuitenkin haluttiin parantaa kärynpoistoa, ja vanha MUH-liesikupu päätettiin korvata uudella Vallox Capto LTC-liesituulettimella. Se istuikin aiemmin remontoituun keittiöön tyylikkäästi. Uudelta liesituulettimelta johdettiin kanava suoraan vesikatolle, ja vanhaan liesikuvun kanavaan yhdistettiin keittiön katon poistoventtiili.
Huollolle on muistettava varata tilaa
Kun muut työt oli tehty, timpuri pääsi rakentamaan koneen ympäristöä. Tässä kohtaa tulee muistaa koneen huolto ja sen vaatima tila. Kondenssivesipumppua pitää päästä puhdistamaan ja tarvittaessa huoltamaan. Ilmalämmityskoneen sähkökytkentärasiaankin joskus voi olla tarve päästä käsiksi. Huoltotoimenpiteitä varten tehtiin avattavat huoltoluukut. Ilmavirran mittayhteiden letkut näkyvät koneen päällä. Niitä tarvitaan ilmavirtojen mittaamisessa, joten ne tulee jättää sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo ottaa esille myös jälkikäteen.
Ilmavirtojen säätö on tärkeä työvaihe
Jotta niin lämmitys kuin ilmanvaihtokin toimisivat halutulla tavalla, laitteen ilmavirrat on säädettävä. Tässä työssä tarvitaan sekä paine-eromittaria että sähköasentajan yleismittaria. Säädön aikana koneessa pitää olla puhtaat alkuperäissuodattimet eikä ulkosäleikössä saa olla hyönteisverkkoa. MyVallox Control -ohjaimen ohjattu käyttöönotto opastaa säätötyössä vaihe vaiheelta.
Aluksi säädettiin kiertoilmapuhallinta. Heti alkuun kävi selväksi, että siinä riittää tehoa. Neliportaiselta Vallox Simple Control -ohjaimelta voi esisäätää jokaista nopeutta portaattomasti, koska vähän sähköä kuluttavaa tasavirtapuhallinta ohjataan yksinkertaisesti jänniteviestillä. Esivalinta tehdään Simple Control -ohjaimenpotentiometristä ruuvitaltalla, mutta mittauspöytäkirjaan merkittävän jännitteen mittaamiseen tarvitaan yleismittaria. Tässä tuli esille tasavirtapuhaltimien yksi perusominaisuus: mikäli ohjausjännite säädetään liian pieneksi, puhaltimeen tulee pieni sivuääni, joka voi myös muuttua sähköverkon jännitteen vaihdellessa. Hiljaisimmillaan puhallin oli, kun ohjausjännite säädettiin n. kolmeen volttiin. Koska se tuntui riittävän myös teholtaan lämmitykseen, jätettiin se 1-nopeuden jännitteeksi. Kovimpien pakkasten varalle 2-nopeus säädettiin hiukan suuremmaksi 3,5 volttiin, ja 3- ja 4-nopeudet jäivätkin sitten vain ”varalle”.
Mittayhteet auttavat säätötyössä
Kun kiertoilma oli saatu sopivaksi, alkoi varsinainen ilmanvaihto-osan säätö. Koska tuloilma puhalletaan kiertoilman joukkoon, ei tuloilman tilavuusvirran mittaamiselle ole luontevaa paikkaa. Koneessa olevien mittayhteiden avulla myös tuloilmavirran säätäminen on tarkkaa ja nopeaa. Toki ulkoilmakanavastakin voi mitata ilmavirran nopeuden, mutta se on hankalampaa.
Ensiksi piti määrittää tarvittava poistoilmavirta. Neljänkymmenen vuoden takaisia ilmanvaihtosuunnitelmia ei löytynyt, jos niitä oli koskaan tehtykään, joten ilmavirrat mitoitettiin tämän päivän rakennusmääräysten mukaisesti. Ilmavirrat mitoitettiin sekä Kotona- että Tehostus-arvoille ja käyttöönotto tehdään Kotona-tilassa.
Poistoilmaventtiilit säädettiin ensin ”mutu-tuntumalla” suurin piirtein oikeisiin asentoihin eli suhteellisen paljon auki. Sen jälkeen ilmanvaihto-osan puhallinkäyrästöön piirrettiin ns. laitoskäyrä mittaamalla jokaisella puhallinnopeudella paine mittayhteistä. Laitoskäyrän avulla kokonaispoistoilmavirta säädettiin mittayhteistä paine-eroa mittaamalla täsmälleen oikeaksi. Sitten poistoilmavirrat mitattiin ja säädettiin venttiileiltä myös huonekohtaisesti oikeiksi. Venttiilit lukittiin näihin asentoihin.
Tämän jälkeen käyrästöön piirrettiin vastaavasti tuloilmapuhaltimen laitoskäyrä. Kokonaistuloilmavirta säädettiin laitoskäyrän ja mittayhteiden avulla n. 10 % pienemmäksi kuin poistoilmavirta. Tässä tuli esille ilmavirtojen mittaamisen tärkeys. Avara ulkoilmakanava sai aikaan sen, että koneen tehdasasetuksilla talo olisi jäänyt ylipaineiseksi.
Lopuksi tarkistettiin, että poistoilmaventtiileiden tehostusarvot saavutetaan. Tehostus-profiilin puhallintehoa voi tarvittaessa nostaa, mutta venttiilien säätöasentoja ei saa enää muuttaa, jotta tulo-poistosuhde ei muutu. Poissatilan ilmavirta jätettiin ehdotuksi eli n. 30 % pienemmäksi kuin Kotona-tilassa.
Helppokäyttöisyys saa kiitosta
Pirkko Tähtinen on jo huomannut, että eteiseen sijoitettuna helppokäyttöinen MyVallox Control -ohjain palvelee hyvin; ei tarvitse kuin muistaa Kotona-, Poissa- ja Tehostus –tilat. Poissa-tilaan voi asettaa vaikka automaattisen sisäilman lämpötilan pudotuksen. Sisälämpötilaa säädetään samalta ohjaimelta, mutta jokaisen talon tasaisen sisälämpötilan perusedellytys on ulkoilman lämpötilan mukaan säätyvä kiertoveden lämpötila.
Vallox Aito Kotilämmössä on ominaisuuksia, joita ei 70-luvun laitteista löytynyt. Sisäänrakennetun kosteusanturin avulla ilmanvaihto tehostuu automaattisesti suihkun aikana ja pienenee, kun tilat kuivuvat. Lämmöntalteenoton ohitus kesällä on sekin automaattinen. Huoltomuistutin muistuttaa tärkeästä, mutta helposti unohtuvasta suodattimien vaihdosta. Pilvipalvelun avulla konetta voi ohjata ja valvoa vaikka älypuhelimella.
Kun uudessa ilmalämmityskoneessa on lisäksi puolta vähemmän sähköä kuluttavat tasavirtapuhaltimet ja hyötysuhteeltaan reilusti parempi lämmöntalteenotto, pienenee energiankulutuskin mukavasti. Nyt Pirkko voi huoleti odotella tulevien talvien pakkasia.
