ILMAVA 100 (1.10.1990 – 5.5.1993)

ILMAVA 100 (1.10.1990 - 5.5.1993)

Tuotteen valmistus on päättynyt.
MUH Ilmava -nimisiä ilmanvaihtokoneita alettiin valmistaa jo vuonna 1983. Tuotenimi säilyi, mutta koneen malli muuttui, kun tätä konemallia alettiin valmistaa lokakuussa 1990. Ilmava 100 koneita valmistettiin nimellä MUH ILMAVA, MUH ILMAVA 100, MUH ILMAVA 100 OK (ohjaus koneen etupaneelissa) ja vesipatterimallitkin olivat tuotannossa.
  • Maksimi poistoilmavirta @ 100 Pa 100 l/s
  • Maksimi tuloilmavirta @ 100 Pa 80 l/s
Lämmöntalteenoton lämpötilahyötysuhde (%) 0
Vertailuilmavirta 0 m³/s
Ominaissähköteho (SPI) 0 W/(m³/h)
Maksimi poistoilmavirta @ 100 Pa 100 l/s
Maksimi tuloilmavirta @ 100 Pa 80 l/s
Maksimi tuloilmavirta EcoDesign 0 m³/h
Tuotteen syvyys mm 435
Tuotteen leveys mm 585
Tuotteen korkeus mm 528
Etäohjausmahdollisuudet Ei ole
Väyläohjaukset Ei ole
Poistoilmapuhaltimen tehonkulutus 0.135 kW
Tuloilmapuhaltimen tehonkulutus 0.135 kW
Äänitehotaso 0 dB
Kennon tyyppi Vastavirtakenno
Kenno Alumiini

Mikä on KNX tietokantatiedoston salasana?

Tiedostolla ei ole salasanaa.

Jotkin selaimet lataavat tiedoston zip-tiedostona.

Lataa tiedosto toisella selaimella tai käy avaamassa tiedosto suoraan tietokoneesi ladatut tiedostot -kansiosta, niin saat sen talteen VD5-muodossa.

Mistä löydän vanhojen Vallox ilmanvaihtokoneiden ohjeet?

Myynnistä poistuneiden ilmanvaihtokoneiden ohjeet löydät täältä.

Miksi Aito Kotilämpö ilmoittaa sulatusjakson aikana vikatilaa?

Mikäli Aito Kotilämmön ohjain ilmoittaa vikatilaa, kannattaa ensiksi tarkistaa tärkeimmät asetukset.

  • Sulatustapa: Ohitus, Sisäilma %Rh 0 ja Ulkoilma °C 20.
  • Lämmitysasetukset: Lisälämmitystapa Sähkövastus (Ei saa ottaa pois käytöstä!). Jälkilämmitys Ei käytössä.
  • Ohjausasetukset: °C säätötapa Poistoilma sekä Kosteus Automaattinen.
  • 1/0- ja väyläasetukset: Ulkoisen anturin Asetus: Ilmalämmitys. Releasetukset: Ilmalämmitys.

Jos tämänkin jälkeen vikatila ilmenee, tee lämmitintesti seuraavasti: Kun vikatila on ollut vähintään 5 minuuttia ohi, tarkista, mikä on Kotona-tilan lämpötilanäytössä (°C) tuloilman lämpötila ja merkitse se ylös. Tee sitten lisälämmittimen testi. Kun testi on ollut pari minuuttia päällä, voit poistua testistä. Kotona-tilan lämpötilanäytössä (°C) tuloilman lämpötilan olisi pitänyt nyt nousta. Jos näin ei tapahdu, lisälämmitysvastus tai sitä ohjaava rele on viallinen. Jälkilämmitystestiä ei tarvitse eikä voikaan tehdä koska Aito Kotilämmön ilmanvaihto-osassa ei ole jälkilämmitysvastusta.

Saako vanhaan Valmet Kotilämpöön varaosia?

Vallox ja Valloxin valtuutetut huoltoliikkeet toimittavat edelleen kaikkia yleisimpiä varaosia Valmet Kotilämpöön. Kotilämmön varaosien hinnat löydät Valloxin varaosahinnastosta.

Mistä löydän lähimmän huoltoliikkeen ja suodatinmyyjän?

Lähimmät yhteistyökumppanit löydät karttapalvelustamme.

Voit valita sopivan ryhmän seuraavista vaihtoehdoista: valtuutetun huoltoliikkeen, asennusliikkeen, iv-suunnittelijan, jälleenmyyjän, suodatinmyyjän tai maahantuojan.

Mistä löydän laitteeni tyyppinumeron?

Laitteen tyyppinumero löytyy tyyppikilvestä, joka sijaitsee laitteen sisäpuolella.

Ilmanvaihtokoneista tyyppikilpi löytyy laitteen sisäseinältä. Liesikuvuissa tyyppikilpi voi olla joko kuvun pohjalla tai rasvasuodattimen takana. MyVallox-ilmanvaihtokoneista tyyppinumero löytyy myös ohjaimelta Koneen tiedot -valikosta.

Miksi tuloilmapuhallin pysähtelee pakkasella?

Joissakin ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenottokennon jäätymisen esto on toteutettu tuloilmapuhallinta pysäyttämällä. Kun lämmöntalteenottokennolla on jäätymisvaara, laite sammuttaa tuloilmapuhaltimen hetkeksi, jolloin poistoilman lämpö sulattaa kennon. Poistopuhallin pyörii siis koko ajan, joten asunnon ilmanvaihto ei pysähdy. Puhaltimen pysähtelyn määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta, ilmanvaihdon käyttönopeudesta ja poistoilman lämpötilasta ja kosteudesta.

Tämä on laitteen normaalia toimintaa, eikä esim. tuloilman lämpötilan (jälkilämmityksen) asetusarvo vaikuta siihen.

Mikäli puhallin pysähtelee kovin paljon, syynä voi olla poistoilmakanavien puutteellinen eristys, huollon laiminlyönti tai tekninen vika. Ainakin seuraavat asiat tulee tarkastaa:

Koneelle huoneista tulevan poistoilman lämpötila kannattaa mitata koneesta. Mikäli ilmanvaihtokoneelle tulee useita asteita viileämpää ilmaa kuin huoneesta imetään, ilma jäähtyy silloin poistoilmakanavassa ja se on merkki kanavien huonosta eristyksestä. Tämä lisää puhaltimen pysähtelyä. Myös laitteen sijoituspaikan lämpötila saattaa vaikuttaa puhaltimen pysähtelyyn. Ilmanvaihtokoneen asennuspaikan lämpötila tulee olla vähintään +10 °C astetta. Tarkista myös lämpötila koneen yläpuolelta. Mikäli koneen yläpuolella oleva höyrysulku vuotaa, sieltä valuu kylmää ilmaa koneen päälle. Eristämättömät ulko- ja jäteilmakanavat jäähdyttävät konetta myös ylhäältä päin. Nämä kanavat tulee eristää myös koneen ja höyrysulun väliltä.

Likaiset suodattimet, väärin säädetty “ylipaineinen” ilmanvaihto tai viallinen tai väärin säädetty jäätymisenestotermostaatti voivat myös vaikuttaa jäätymiseneston toimintaan. Termostaatin asetusarvo voi myös joskus “ryömiä” vuosien mittaan eli anturi näyttää väärää arvoa. Jäätymisenestotermostaattia voi silloin säätää.

Mikäli epäilee jäätymiseneston oikeaa toimintaa, katolle menevän jäteilman lämpötilan voi mitata koneelta. Kovemmilla pakkasilla jäteilman lämpötilan pitäisi yleensä olla konemallista riippuen n +4 – +8 astetta. Mitä kylmempää jäteilma on, sen paremmalla hyötysuhteella lämmöntalteenotto toimii mutta lämmöntalteenottokennon jäätymisriski kasvaa. MC-talvitoiminnolla varustetuilla koneilla jäteilman lämpötila voi olla ajoittain useita asteita pakkasen puolella.

Vanhoissa MUH Ilmavissa jäätymiseneston termostaatin anturi on “kiehkuralla” lämmöntalteenottokennon jommallakummalla alasivulla. Mikäli anturia on käännelty esim. puhdistuksen yhteydessä, se häiritsee jäätymiseneston toimintaa. Anturin etäisyys kennosta pitää olla koko mitaltaan n. 20 mm.

Joissakin Valloxin konemalleissa on etulämmityspatteri – joko sähkötoiminen tai maalämmön keruupiirin nestettä hyödyntävä. Mikäli tuloilmapuhallin pysähtelee, vaikka koneessasi on sähköinen etulämmitys, tarkista koneen asetuksista, että etulämmitys on otettu käyttöön. Etulämmityksen asetusarvo pitää olla vähintään 3 astetta korkeampi kuin tuloilmapuhaltimen pysäytyslämpötila. Tarkemmat ohjeet säädöstä löydät koneesi käyttöohjeesta. Tarkista myös, että vastus lämpiää mutta varo polttamasta sormiasi. Etulämmityksestä huolimatta kovemmilla pakkasilla ja suuremmilla ilmavirroilla tuloilmapuhallin voi kuitenkin joskus hidastua tai pysähdellä.

Mikäli koneessasi on maalämpöliuosta hyödyntävä MLV-patteri, varmista, että maaliuos kiertää MLV-patterissa (pumppu pyörii, magneettiventtiili on auki, piirissä ei ole ilmaa). Maalämpöön liitetyn MLV-patterin keruupiirin nesteen pakkasenkesto tulee myös varmistaa. Tarkista myös keruupiiristä patterille tulevan maaliuoksen lämpötila. Jos keruupiirin lämpötila laskee lähelle nollaa tai jopa pakkasen puolelle, MLV-patterin teho pienenee oleellisesti. Silloin LTO-kennon jäätymättömyys turvataan kuitenkin tuloilmapuhallinta pysäyttelemällä.

Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin jäätymissuojaus saattaa myös sammutella konetta. Jälkilämmityspatterin jäätymisvaaratilanteessa koneen molemmat puhaltimet sammuvat. Tarkista silloin, että jälkilämmityspatterille tulee jatkuvasti riittävän lämmintä nestettä. Jotkut maalämpöpumput sammuttavat talosta lämmityksen, kun ne tekevät lämmintä käyttövettä. Mikäli ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatteri on kytketty samaan piiriin talon lämmityksen kanssa, myös sille tuleva kierto pysähtyy. Tarkista myös, että lämmöntalteenoton ohituspelti on talviasennossa.

Mistä tiedän, että lämmöntalteenotto toimii?

Lämmöntalteenoton toiminnan tietää siitä, että jäteilma on viileämpää kuin poistoilma (sisäilma). Nämä lämpötilat näet ohjaimen näytöltä tai MyVallox Cloud -pilvipalvelusta. Talvipakkasilla jäteilman lämpötilan tulee olla muutama aste ulkoilman lämpötilaa korkeampi. Sulatusjaksojen aikana jäteilman lämpötila nousee ja tämä on laitteen normaalia toimintaa.

Mitä tarkoittaa jälkilämmitys ja mikä on sen oikea lämpötila?

Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottokenno lämmittää talvella sisään tulevaa ilmaa poistoilman lämmöllä. Mikäli tuloilman (huoneeseen puhallettavan ilman) lämpötila on lämmöntalteenottokennon jälkeen alhaisempi kuin haluttu tuloilman lämpötila, tuloilmaa voidaan lämmittää lisää joko sähköisellä tai vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.

Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää mahdollisimman alhaisena ilman, että kokee vedon tunnetta. Silloin talon lämmönsäätö toimii oikein myös silloin, kun esim. aurinko tai takka tuo taloon lämpöä. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voivat vaikuttaa vedon tunteeseen.

Tuloilman lämpötilaa ei kannata nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää yrittää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella. Mikäli tuloilman lämpötila nostetaan 16 asteesta 22 asteeseen, jälkilämmityksen energiankulutus moninkertaistuu. Tämä energia on kuitenkin pois talon lämmitysenergian kulutuksesta.

Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki suoraan venttiilistä tuleva alle 37 asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen.

Uudet, korkean hyötysuhteen vastaristivirtakennot kykenevät lämmittämään tuloilman lähes ympäri vuoden yli +17°C asteeseen. Tuloilman lisälämmitys on silloin yleensä tarpeetonta. Siksi Valloxin pienissä korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneissa on aina sähköinen jälkilämmitys. Vesipatterin korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa.

Jos kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle esim. katonrajaan koteloihin, tuloilma lämpiää kanavissa ”ullakolle karkaavan lämpöhäviön ilmaisenergialla” ja asumisviihtyisyys paranee. Varsinkin energiatehokkaissa kerrostaloissa ylilämpö on usein ongelma. Sitä ei kannata pahentaa nostamalla tuloilman lämpötilaa liian korkeaksi. Yleensä n. 16–18°C riittää.

Ullakolle asennetut ja huonosti eristetyt kanavat jäähdyttävät tuloilmaa, huonontavat lämmön talteenoton hyötysuhdetta ja lisäävät jälkilämmityksen energiankulutusta.

Lataa käyttöösi laskuri, jonka avulla voit laskea ilmanvaihtokoneesi energiankulutusta.

Miten Vallox-ilmanvaihtokoneiden sulatusautomatiikka toimii?

Kaikissa uusissa Vallox-ilmanvaihtokoneissa on tarpeenmukainen sulatusautomatiikka, joka sulattaa kennon vain tarvittaessa. Tämä takaa lämmön talteenoton korkean vuosihyötysuhteen. Automatiikka mittaa jatkuvasti lämpötiloja kennon ympäriltä ja päättelee niistä, mikäli kennoon alkaa kertyä jäätä. Kun jäätä on muodostunut liikaa, kenno sulatetaan. Kun kennon ohitus on toiminnassa, ilmanvaihtokone ohittaa sulatusjakson aikana lämmön talteenottokennon tulopuolen ja poistoilman lämpö sulattaa kennon. Tuloilmaa tulee kennon ohi jatkuvasti, joten ilmanvaihdon tulo/poisto-suhde ei muutu. Sulatusjakson aikana tuloilma lämmitetään koneen jälkilämmitysvastuksella ja suuremmissa malleissa on vielä lisälämmitysvastus, joten kylmää ulkoilmaa ei sisälle tuoda. Sulatusjakson aikana tuloilman lämpötila voi laskea asetusarvosta. Tuloilma tulee sulatusjaksojenkin aikana normaalisti suodattimien läpi. Lämmöntalteenottokennossa voi olla ajoittain jäätä ja koneen pohjalla voi olla kondenssivettä. Tämä on koneen normaalia toimintaa.

Vaihtoehtoisesti sulatustavaksi voi valita tuloilmapuhaltimen pysäytyksen. Silloin sulatusjakson aikana rakennuksen alipaine voi kasvaa.

Sulatus- ja muut tärkeät asetukset löydät kohdasta Mitkä ovat MV-mallien oikeat asetukset talvella?

Miksi huoneilma on talvella kuivaa?

Kun ulkoilma talvea kohti jäähtyy, sen sisältämä vesimäärä fysiikan lakien mukaan pienenee ja on kovimmilla pakkasilla käytännössä nolla, vaikka ns. suhteellinen kosteusprosentti voikin olla ulkona korkea. Tämä näkyy väistämättä viiveellä myös sisäilman kosteuspitoisuudessa. Ulkoilman kuivattava vaikutus ei ole riippuvainen ilmanvaihtojärjestelmästä. Lopputulos on sama, vaihdetaan ilmaa sitten koneellisesti, painovoimaisesti tai ikkunatuuletuksella. Vain vaihdettavan ilman määrä ja ulkoilman vesisisältö ratkaisevat. Kun kylmä ulkoilma lämpiää huonelämpötilaan, sen suhteellinen kosteus laskee. Mitä lämpimämpää huoneilma on, sitä alhaisempi on suhteellinen kosteus.

Ilmanvaihtokoneella ei voi kostuttaa asunnon sisäilmaa, eivätkä mitkään ilmanvaihtokoneen asetukset tai sähkövastusten käyttö muuta ulkoa sisälle tulevan ilman vesimäärää. Ilmanvaihtokoneeseen kertyvä kondenssivesi on poistoilmasta lämmöntalteenottokennossa tiivistynyttä vettä, joka olisi muuten poistunut poistoilman mukana ulos, eli se vesi ei ole huoneilman kosteudesta pois.

Turvallisin tapa nostaa huoneilman kosteutta on höyrystävä ilmankostutin. Kostuttimen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota höyrytystehon määrään. Esim. 4 dl tunnissa (9,6 l/vrk) höyrystävä ilmankostutin riittää yleensä keskikokoiseen asuntoon kovallakin pakkasella. Tehokkaan kostuttimen tunnistaa siitä, että sinne pitää lisätä vettä useita litroja päivässä. Sisäilman kosteutta ei pidä kuitenkaan nostaa talvella niin korkeaksi, että kylmiin nurkkiin tai ikkunoiden sisäpintoihin alkaisi tiivistyä kosteutta.

Pesuhuoneen oven voi käytön jälkeen jättää hetkeksi auki, jolloin kosteus leviää muualle huoneistoon ja ilmanvaihdon automaattinen tehostus pienenee nopeammin pesuhuoneen kuivumisen myötä. Ilmanvaihdon voi ja kannattaa pienentää Poissa-nopeudelle, kun asunto jää tyhjilleen. Tämä vähentää ulkoilman kuivattavaa vaikutusta.

Sisäilman kosteus muuttuu väistämättä ulkoilman olosuhteiden mukaan ja olosuhteet Suomen ilmastossa ovat todella vaihtelevat. Ulkoilman lämpötila voi vaihdella vuodenaikojen mukaan jopa yli kahdeksankymmentä astetta. Ulkoilman vesisisältö muuttuu vastaavasti. Liian kosteasta sisäilmasta ja sen vaikutuksista voit lukea Blogistamme: Kannattaako ilmanvaihtoa tehostaa, kun ulkona on märkää?

Kuinka paljon ilmanvaihtokone kuluttaa sähköä?

Lataa sivuiltamme energiankulutuslaskuri, jonka avulla voit laskea arvion nykyisen ilmanvaihtokoneesi energiankulutuksesta Suomen ilmastossa sekä kuinka paljon säästöä syntyy, kun vanha ilmanvaihtokone vaihdetaan uuteen energiatehokkaaseen Vallox-ilmanvaihtokoneeseen.

Kuinka suurella nopeudella ilmanvaihtokoneen pitää olla?

Kalliin energian aikana moni pohtii, voisiko ilmanvaihtoa pienentää energian säästämiseksi. Ilmanvaihdon energiankulutus riippuu oleellisesti siitä, kuinka paljon ilmaa vaihdetaan eli millä nopeudella ilmanvaihto toimii. Ilmanvaihtoa voi – ja pitää – käyttää tarpeen mukaan. Kun ollaan kotona, tarvittava ilmanvaihto riippuu mm. asukasmäärästä, toiminnan aktiivisuudesta (pyykin pesu, kuntoilu ym.). Mikäli suuressa talossa asuu vain vähän ihmisiä, ohjeiden mukaista pienempikin ilmanvaihto saattaa riittää. Vastaavasti mikäli pienessä asunnossa on enemmän ihmisiä tai mikäli makuuhuoneessa majoittuu useampi henkilö, ilmanvaihtoa kannattaa pitää suuremmalla nopeudella.

Kun asunto jää tyhjilleen, ilmanvaihdon voi pienentää hyvinkin pienelle, mutta sitä ei tule koskaan sammuttaa kokonaan. Kun ilmanvaihto pienennetään puoleen, sen kuluttama energia pienenee alle puoleen. Tärkeintä on tehostaa ilmanvaihtoa esim. saunan tai suihkun jälkeen. Mikäli ilmanvaihtokoneessa on kosteus- ja/tai hiilidioksidianturit, ne säätävät ilmanvaihdon tehoa tarpeen mukaan, jotta ilmaa ei vaihdeta turhaan. Anturit kannattaa siis pitää päällä.

Riittävän ilmanvaihdon tunnistaa mm. siitä, että asunto tuntuu ulkoa tullessakin raikkaalta, makuuhuoneissa on aamuisinkin hyvä ilma ja pesutilat kuivuvat käytön jälkeen n. tunnissa. Ikkunatuuletustakin voi hetkellisesti käyttää, mutta se kuluttaa energiaa enemmän kuin lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto.

Ilmanvaihdon energiankulutuksen voi laskea laskurillamme.

Miksi ilmanvaihtokoneen ulkosäleikössä ei saa olla hyönteisverkkoa?

Ulkosäleikössä olevan verkon pinta-ala on paljon pienempi kuin ilmanvaihtokoneen suodattimen, joten se tukkeutuu nopeammin kuin ilmanvaihtokoneen karkeasuodatin. Tästä aiheutuisi ylimääräistä huollon tarvetta. Yksi syy, miksi yksiselitteisesti kielletään verkon käyttö, on se, että säleikkö on sellaisessa paikassa, mihin ei helposti pääse käsiksi, joten säleikkö jää huoltamatta. On tiedossa kohteita, joihin ei vuosikausiin ole tullut lainkaan ulkoilmaa koneen kautta.

Toinen syy on se, että ulkosäleikön verkko lisää säleikön virtausvastusta puhtaanakin. Se pienentää ilmavirtaa ja kasvattaa ilmanvaihdon äänitasoa.

Valloxin ilmanvaihtokoneissa on kaksivaiheinen tuloilman suodatus. Hienosuodatinkasetti suodattaa pienimmät hiukkaset ja karkeasuodattimeen jää nimensä mukaisesti karkeampi pöly, jotta hienosuodatin ei tukkeudu niin nopeasti. Kaikkein ”likaisimpaan” vuodenaikaan voikin olla tarpeen imuroida karkeasuodattimet myös vaihtojen välillä.

Lue juttu, jossa omakotitalon ulkosäleikköön oli asennettu hyönteisverkko ja se aiheutti asuntoon liiallista alipainetta. 

Miten ilmanvaihtokone toimii sähkökatkon jälkeen?

Vallox-ilmanvaihtokoneet ja Vallox Aito Kotilämpö ilmalämmityskone käynnistyvät sähkökatkon jälkeen samoilla asetuksilla, kuin on ennen katkoa ollut. Ilmanvaihtokone käynnistyy samalla nopeudella, mikä on ollut käytössä ennen sähkökatkoa. Poikkeuksena ovat SE-mallit, jotka käynnistyvät katkon jälkeen ns. peruspuhallinnopeudella. Peruspuhallinnopeuden asetusta voi itse muuttaa asetusvalikosta. Mikäli ilmanvaihtokoneessa on kosteus- ja/tai hiilidioksidianturit, ilmanvaihto tehostuu sähkökatkon jälkeen pienellä viiveellä, mikäli pitoisuudet ovat koholla.

Mikäli laite kuitenkin ilmoittaa vikatilaa sähkökatkon jälkeen, käynnistä kone uudelleen irrottamalla laitteen pistotulppa hetkeksi ja laitamalla se takaisin pistorasiaan. Tämän jälkeen laite käynnistyy uudelleen normaalitilassa.

Mikäli ilmanvaihtokoneessa on nestekiertoinen patteri, sen jäätymättömyys sähkökatkojen aikana tulee varmistaa esimerkiksi ulko- ja jäteilmakanavissa olevilla sulkupelleillä. Jos ilmanvaihtokoneen ulkoilmakanava on lyhyt, tuuli tai tulisijan käyttäminen voivat aiheuttaa pakkasilman virtaamista koneen sisälle, vaikka puhaltimet ovat pysähtyneenä. Tulisijaa käytettäessä pitääkin varmistaa, että sen palamisilmareitti on kunnossa ja auki. Vallox Aito Kotilämmössä nestekiertoinen patteri on ilmalämmityskoneen alaosassa, joten jäätymisriski on pieni, ellei sähkökatko jatku päiviä ja rakennuksen lämpötila laske oleellisesti. Kotilämmön oven avaamalla voi tunnustella ilmalämmityskoneen alaosan lämpötilaa ja päästää tarvittaessa lämmintä huoneilmaa patterille.

Miten ilmanvaihtokoneella voi parhaiten viilentää kesähelteellä?

Ilmanvaihtokoneisiin ei voi jälkikäteen asentaa jäähdytyskoneistoa, mutta ulkoilman viilennystä voi hyödyntää.

Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton tehtävä on lämmittää ulkoa tulevaa ilmaa poistoilman lämpöenergialla. Kun asunto lämpiää kesällä liikaa, voi ilmanvaihtokoneen kesätoiminnon ottaa käyttöön. Silloin lämmöntalteenottokenno ohitetaan ja ulkoilma tulee lämmittämättömänä sisälle. SE-malleissa kesäautomatiikka toimii, kun jälkilämmitys sammutetaan ohjaimen painikkeesta. MV-malleissa ohitus toimii, kun ulkoilman lämpötila nousee lähelle tuloilman lämpötilan asetusarvoa. MC-ohjatuissa koneissa kesäautomatiikka toimii, kun tuloilman lämpötilan säätö on säädetty Auto- tai MIN-asentoon. Joissakin malleissa lämmöntalteenotto ohitetaan koneen sisällä käsin käännettävällä kesäpellillä ja vanhimpiin koneisiin pitää vaihtaa lämmöntalteenottokennon tilalle erillinen kesäkenno. Ilmanvaihtokoneen käyttöohje on tässäkin oiva apu.

Huoneeseen puhallettavan tuloilman lämpötila saattaa olla kuitenkin korkeampi kuin ulkoilman lämpötila. Ulkoilma lämpiää aina jonkin verran ilmanvaihtokoneen sisällä LTO:n ohituksesta huolimatta koneen sisäisen lämmön johtumisen ja tuloilmapuhaltimen lämmittämisen vuoksi, sekä mahdollisesti kuumalla ullakolla kulkevissa kanavissa.

Kun hellepäivänä ilma on ulkona kuumempaa kuin sisällä, ilmanvaihto kannatta säätää miniminopeudelle ja kaikki ikkunat ja ovet pitää suljettuina. Kun tuloilman lämpötila laskee viileämmäksi kuin huoneilma, voi ilmanvaihdon laittaa yöksi suuremmalle nopeudelle ja ikkunatuuletusta voi myös käyttää. Venttiilistä tulevan ilman lämpötila saattaa laskea hitaammin kuin ulkoilman lämpötila, mikäli kanavat kulkevat kuuman ullakon eristeissä.

Ilmanvaihtokoneen merkitys asunnon lämmittäjänä tai viilentäjänä on hyvin pieni. Asunnon lämmönvaihtelut johtuvat yleensä aivan muista tekijöistä, esim. auringon säteilystä, ulkoilman lämpötilasta ja sisäisestä lämpökuormasta. Esimerkki: kahden hengen makuuhuoneeseen puhalletaan raitista ilmaa 12 l/s. Jos sisälle puhallettava ilma on viisi astetta viileämpää kuin huoneilma, niin ilmanvaihdon aikaan saama jäähdytysteho on 72 W. Saman verran asunnon lämpökuorma pienenee, jos auringon puolelta metrin levyisestä ikkunasta peitetään n. 10 cm korkea kaistale. Samojen fysiikan lakien perusteella asuntoa ei voi myöskään lämmittää ilmanvaihtokoneella.

Tärkein asia asunnon viileänä pitämisessä on tehokas auringonsuojaus. Erillistä ilmalämpöpumppua voi käyttää jäähdytykseen, eikä sillä ole vaikutusta ilmanvaihtokoneen toimintaan. Varmista, että ilmanvaihtokoneen suodattimet ovat puhtaat eikä ulkosäleikössä ole hyönteisverkkoa.

Keväisin, kun aurinko lämmittää ja yö- ja päivälämpötilojen ero on usein suuri, niin kannattaa varmistaa, ettei lattialämmitys mene öisin päälle. Lattia alkaa luovuttaa lämpöä yleensä vasta tuntien päästä samaan aikaan kun iltapäiväaurinkokin lämmittää taloa. Ei siis kannata samaan aikaan lämmittää ja viilentää.

Mitä tarkoittavat kirjaimet MV, MC, SE, K, VKL, R ja L?

Ilmanvaihtokoneiden tuotenimen perässä näkyvät lyhenteet MV, MC ja SE viittaavat koneiden ohjaustapaan. Ilmamääriltään ja hyötysuhteiltaan rinnakkaismallit ovat vastaavia. Joissakin tapauksissa MV-mallin energialuokka voi olla parempi koneessa olevien ilmanlaatuanturien vuoksi, vaikka vuosihyötysuhde on sama.

MV eli MyVallox-ilmanvaihtokoneet ovat ohjattavissa koneen mukana toimitettavalla MyVallox Control -ohjaimella, joka perustuu neljään tilavalintaan (Poissa, Kotona, Tehostus ja Takkatoiminto) tai etänä esim. älypuhelimella. MV-malleja voi ohjata myös liesikuvulla ja ne ovat yhdistettävissä taloautomaatioon (KNX, Modbus, Jänniteviesti) ja maksuttomaan MyVallox Cloud -pilvipalveluun. MyVallox-koneissa on aina sisäänrakennetut kosteus- ja hiilidioksidianturit. Lisävarusteena niihin voi liittää myös huoneisiin sijoitettavat kosteus-, hiilidioksidi- ja VOC-anturit. MV-malleihin soveltuvista eri ohjausvaihtoehdoista voi ottaa käyttöön kohteeseen ja asumistyyliin sopivan vaihtoehdon.

MC-mallin ilmanvaihtokoneita voi ohjata erikseen myytävällä neliportaisella ja helppokäyttöisellä Simple Control -ohjaimella, Vallox ProControl -ohjaimella tai liesikuvulla. Vallox ProControl-ohjaimessa on kolme tilavalintaa (Kotona, Poissa ja Tehostus). MC-malleja on mahdollista ohjata myös jänniteviestillä 0-10V. ProControl-ohjaimella varustetut MC-mallit voi liittää Modbus-väylään.

SE-lyhenne tarkoittaa ilmanvaihtokonetta, jota voi ohjata Vallox Digit SED -ohjaimella, joka toimitetaan koneen mukana. Ohjaimessa on kahdeksanportainen tehon säätö. SE-malleihin saa lisävarusteena kosteus- ja hiilidioksidianturin.

Jos mallin nimessä on K-kirjain, tarkoitetaan tällöin ilmanvaihtokoneita, joissa on integroitu liesikupu.

VKL on vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla varustettu malli.

R ja L konemallin yhteydessä tarkoittaa koneen kätisyyttä. R-mallissa ulkoilma tulee koneelle keskilinjan oikealta puolelta ja L-mallissa vasemmalta. Muidenkin kanavalähtöjen sijainti vaihtuu vastaavasti puolelta toiselle.

Mitä tarkoittavat tuloilman säätötavat tuloilma, poistoilma ja viilennys?

Tuloilmasäädön toiminta:

  • Jos kennon läpi tulevan ilman lämpötila on matalampi kuin tuloilman asetusarvo, säätö käyttää lämmöntalteenottoa ja jälkilämmityspatteria asetusarvon saavuttamiseksi.
  • Lämmöntalteenotto ohitetaan, mikäli tuloilmaa ei tarvitse lämmittää.

Poistoilmasäädön toiminta:

  • Jos poistoilman lämpötila on pienempi kuin tuloilman asetusarvo, säätö nostaa tuloilman säädön kohdearvoa (max. 10 °C).
  • Jos poistoilman lämpötila on suurempi kuin tuloilman asetusarvo, säätö laskee tuloilman säädön kohdearvoa (max. 10 °C).
  • Jos kennon läpi tulevan ilman lämpötila on matalampi kuin tuloilman kohdearvo, säätö käyttää lämmöntalteenottoa ja jälkilämmityspatteria kohdearvon saavuttamiseksi.
  • Lämmöntalteenotto ohitetaan, mikäli tuloilmaa ei tarvitse lämmittää.

Viilennyssäädön toiminta:

  • Jos poistoilman lämpötila on pienempi kuin tuloilman asetusarvo, säätö nostaa tuloilman säädön kohdearvoa (max. 10 °C).
  • Jos poistoilman lämpötila on suurempi kuin tuloilman asetusarvo, säätö laskee tuloilman säädön kohdearvoa (max. 10 °C) sekä tehostaa puhallinnopeutta tarvittaessa tehostus-tilan puhallinnopeusasetukseen saakka. Tehostus-tilan ollessa käytössä puhallinnopeus tehostuu tarvittaessa maksiminopeuteen saakka.
  • Jos kennon läpi tulevan ilman lämpötila on matalampi kuin tuloilman kohdearvo, säätö käyttää lämmöntalteenottoa ja jälkilämmityspatteria kohdearvon saavuttamiseksi.
  • Lämmöntalteenotto ohitetaan, mikäli tuloilmaa ei tarvitse lämmittää.

Tuloilman asetusarvon rajat ovat +5…+25 °C. Suositus on +15 °C.
Jälkilämmityspatteria käytetään ainoastaan lämmöntalteenottotilassa sekä sulatustoiminnon aikana ja kun talviasetus on korkeampi kuin ulkoilman lämpötila.

Haluttaessa muuttaa lämpötilan säätötapaa, se asetetaan seuraavasti:

  • Ohjelmistoversio 2.0 tai uudempi: Asetukset – Ammattilaisasetukset – Ohjausasetukset – °C säätötapa.
  • Vanhemmat ohjelmistoversiot: Asetukset – Erikoisasetukset – Anturien asetukset – °C säätötapa.

Monissa Valloxin ilmanvaihtokoneissa on takkakytkin. Tarvitaanko takalle lisäksi palamisilmakanava?

Kyllä tarvitaan!

Ilmanvaihtokoneiden takkatoiminto ei ole tarkoitettu takan palamisilman sisälle tuomiseen vaan sytyttämisavuksi. Kun hormi on vielä kylmä, ilmanvaihtokoneella tehdään hetkellinen ylipaine taloon. Kun hormi lämpiää, niin toimivan takan pitäisi kyllä vetää. Kovalla pakkasella takkatoiminnon aikana ilmanvaihtokoneen jäätymisenesto saattaa sammuttaa myös tuloilmapuhaltimen, ettei lämmöntalteenottokenno mene jäähän. Takkatoiminnolla siis varmistetaan, ettei ilmanvaihtokone tee alipainetta takan sytyttämishetkellä. SE-malleissa takkakytkimen ajastus on 15 minuuttia. MV-malleissa ajan voi säätää tai poistaa ajastuksen kokonaan, mikäli ohjaus tulee joltakin muulta laitteelta.

Puu tarvitsee palamiseen paljon ilmaa. Teoriassa puu tarvitsee palaessaan ilmaa noin 3,7 m3 puukiloa kohti. Käytännössä palamisen ilmakerroin (λ) on suuluukullisissa tulisijoissa 2–2,5 eli ilmaa käytetään 7,5–10 m3 puukiloa kohti. Uusissa uuneissa ilmakerroin on alhaisempi 2,0–2,2. Suuluukuttomissa tulisijoissa kuten avotakoissa ilmakerroin on. 10–30 eli ilmaa kuluu 40–110 m3 puukiloa kohti. Palamisilman määrän optimaalinen säätö on kuitenkin käytännössä vaikeaa. (Lähde: Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys, VTT)

Ilmanvaihtokone ei oikein säädettynä tee taloon suurta alipainetta mikä häiritsisi tulisijan vetoa. Talosta poistetaan 5–10 % enemmän ilmaa kuin mitä sinne tuodaan eli tulo- ja poistoilmamäärät ovat lähes samat. Muutaman prosentin poikkeama on mittausvirheen varalta. Sillä varmistetaan, ettei talossa ole ylipainetta, koska se on aina ulkovaipan rakenteille tuhoisaa. Esimerkiksi 150 m2 talossa ilmanvaihtokoneen aiheuttama “alijäämä” on vain 3–6 l/s. Savupiipusta poistuu tehokkaasti poltettaessa jopa kymmeniä kertoja enemmän ilmaa ja tämä määrä ei tiiviissä talossa välttämättä tule rakenteiden läpi vuotoina – eikä saakaan tulla. Likaiset suodattimet tai tukkeutunut ulkosäleikkö voivat kasvattaa alipainetta.

Ilmanvaihtokone ei pakkasella pysty ylläpitämään ylipainetta kovinkaan pitkää aikaa. Kun ilmanvaihtokoneen takkatoiminto sammuttaa poistopuhaltimen, ei koneelle tule myöskään poistoilman lämpöenergiaa, mikä lämmittäisi lämmöntalteenottokennoa ja tuloilmaa. Silloin koneen jäätymisenesto saattaa sammuttaa myös tuloilmapuhaltimen. Ylipainejakson pituus riippuu mahdollisen etulämmityksen tehosta, ilmamäärästä ja ulkoilman lämpötilasta.

Kaikille tulisijoille pitää tuoda aina sulkuventtiilillä varustettu palamisilmakanava suoraan ulkoa jonnekin tulipesän alle tulisijavalmistajan suosittamaan paikkaan. Tässä on tulisija- ja valmistajakohtaisia eroja. Mikäli tulisija ottaa palamisilman huonetilasta, tilalle tulee ulkoilmaa, joka pitää lämmittää talon lämmitysjärjestelmällä. Jos piipusta menee ulos kovalla vedolla poltettaessa esim. 100 l/s ilmaa, sen korvausilma tulee ulkoa huonetilaan ja menee sitten takan luukkujen kautta hormiin. Talon lämmitysjärjestelmästä tarvitaan 15 asteen pakkasella yli 4 kW lämmitysteho palamisilman – eli hormista ulos puhallettavan ilman – lämmittämiseen, koska takka on silloin vielä kylmä. Siksi on järkevää, että takan palamisilma otetaan ulkoa suoraan tulisijaan ja sieltä hormiin ilman että se käy lainkaan huonetilassa.

Pysäyttääkö takkakytkin poistoilmapuhaltimen kokonaan?

Ei välttämättä.

MV-koneen takkaprofiilin asetuksista voi valita, pienennetäänkö poistoilmavirtaa ja/tai kasvatetaanko tuloilmavirtaa ja kuinka paljon. Takkatoiminnon ajan voi määrittää vapaasti. Takkatoiminto voidaan toteuttaa myös erillisellä kytkimellä (itsepalautuva painonappi).

Takalle pitää aina tuoda palamisilmakanava suoraan ulkoa takkavalmistajan suosittamaan paikkaan.

Mitä tarkoittaa Lämmityskausi ilmanvaihtokoneen lämmitysasetuksissa?

Ohjelmistoversion 2.0.24 lämmitysasetuksiin lisättiin uusi toiminnallisuus, lämmityskausi.

Toiminnallisuuden muutos on tehty tukemaan sitä, että lämmön talteenotosta saa lämmityskaudella kaiken tehon irti mutta keväisin ja syksyisin asuntoa voi viilentää ulkoilmalla tarvitsematta muutella koneen asetuksia vuodenaikojen mukaan. Samalla voi minimoida jälkilämmityksen sähkön kulutuksen turvallisesti. Lämmityskauden ulkolämpötilarajan voi asettaa 0°C ja +19°C asteen välille.

Lämmityskauden asetetun ulkolämpötilan alapuolella lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka ja osittainen ohitus ovat pois käytöstä eli lämmöntalteenotto on aina täydellä teholla toiminnassa. Tuloilman lämpötila voi silloin olla korkeampi kuin tuloilman lämpötilan asetusarvo. Mikäli lämmöntalteenotto ei kykene lämmittämään tuloilmaa asetettuun lämpötilaan, ilmanvaihtokone käyttää tarvittaessa jälkilämmitysvastusta. Asettamalla tuloilman lämpötilan esim. alle 15 asteen, lämmön talteenotto lämmittää tuloilman suurimman osan vuodesta tätä lämpimämmäksi, joten jälkilämmitysvastus ei ole päällä kuin vuoden kylmimpinä aikoina.
Huomaa, että mikäli huoneilman kosteus on korkea, liian alhainen tuloilman lämpötila voi aiheuttaa tuloilmaventtiilien kondensoimista.

Kun ulkolämpötila nousee yli lämmityskaudelle asetetun ulkolämpötilan, ilmanvaihtokone pyrkii lämmittämään tuloilman asetettuun lämpötilaan käyttämällä lämmöntalteenottoa kokonaan tai osittain. Jälkilämmitysvastus ei kytkeydy päälle tuloilman lämpötila-asetuksesta riippumatta.

Niissä ilmanvaihtokonemalleissa, joissa ei ole osittaista ohitusta, lämmöntalteenotto voi lämmittää tuloilman huomattavasti lämpimämmäksi kuin tuloilman lämpötilan asetusarvo.

Ilmanvaihtokone tarvitsee jälki- ja lisälämmitysvastuksia sulatusjaksojen aikana, joten niitä ei saa ottaa pois käytöstä tai sulatustavaksi on valittava tulopuhaltimen pysäytys.

Mitkä ovat Vallox MV -ilmanvaihtokoneiden oikeat asetukset talvella?

Vallox-ilmanvaihtokoneisiin on tehtaalla valittu asetukset, joilla kone toimii mahdollisimman energiatehokkaasti. Älä muuta mitään asetuksia, ellet tiedä, mitä olet muuttamassa ja miten se koneen toimintaan vaikuttaa. Mikäli muutat jotakin asetusta, laita alkuperäinen asetus ja muuttamasi arvo muistiin, jotta voit tarvittaessa palauttaa sen. Kone toimii tehtaalla asetetuilla asetuksilla oikein ja taloudellisesti.

Tuloilman lämpötilan voi valita vapaasti omien mieltymysten mukaan. Suositus on, että lämpötila on pari astetta huoneilmaa viileämpää. Mitä korkeampi tuloilman asetusarvo on, sitä enemmän jälkilämmitys kuluttaa sähköä. Lämmön talteenotto lämmittää talvella aina tuloilmaa poistoilman lämmöllä tuloilman lämpötila-asetuksesta huolimatta. Tuloilman alhainen lämpötila voi vaikuttaa asumismukavuuteen, mutta sillä ei ole vaikutusta ilmanvaihtokoneen tai sen sulatusautomatiikan toimintaan. Tuloilman lämpötilan voi asettaa erikseen jokaiseen tilaan (Kotona/Poissa/Tehostus/Mukautettu).

Esim. Kotona-tilan tuloilman lämpötilan asettaminen:

MyVallox Control -ohjaimella (neljä painiketta alareunassa): Aseta kone kotona-tilaan. Paina (i) info -> kynän kuva -> siirry nuolella kohtaan Tuloilman lämpötila-asetus -> aseta tuloilman lämpötila – ja + painikkeilla. Hyväksy asettamasi arvo hyväksy-painikkeella.

MyVallox Touch -ohjaimella (kosketusnäyttö): Valikko -> Ilmanvaihdon tilan asetukset -> Kotona-asetukset -> Tuloilman lämpötila-asetus -> kynän kuva -> aseta tuloilman lämpötila – ja + painikkeilla. Hyväksy asettamasi arvo hyväksy-painikkeella.

Ilmanvaihtokoneen muita tärkeitä asetuksia talvella ovat seuraavat:

Valikko -> ammattilaisasetukset -> Sulatusasetukset:
Sulatustapa: Ohitus (90 ja 121-malleissa Puhaltimen pysäytys)
Tuloilman lämpötila-asetus. Tuloilman lämpötila sulatusjakson aikana (Ei valittavissa MyVallox Touch -ohjaimella)
Sisäilma: %Rh 0 (Ei valittavissa MyVallox Touch -ohjaimella)
Ulkoilma: °C 20. (Ei valittavissa MyVallox Touch -ohjaimella)

Valikko -> ammattilaisasetukset -> Lämmitysasetukset:
Jälkilämmitystapa Sähkövastus (nestepatteri vain 245 MV VKL). Ei saa ottaa pois käytöstä, ellei sulatustavaksi muuteta puhaltimen pysäytys!
Lisälämmitystapa Päällä/sähkövastus. Ei saa ottaa pois käytöstä, ellei sulatustavaksi muuteta puhaltimen pysäytys!
Tulopuhaltimen pysäytys aiheuttaa asuntoon alipainetta sulatusjaksojen aikana.
Lämmityskausi (Tehdasasetus 12°C) Ulkoilman ollessa asetusarvoa lämpimämpää, lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka on toiminnassa ja jälkilämmitys ei kytkeydy päälle.
LTO-kenno Alumiini (Ei valittavissa MyVallox Touch -ohjaimella)

Valikko -> ammattilaisasetukset -> Ohjausasetukset:
°C säätötapa: Tuloilma (Aito Kotilämmössä Poistoilma)
Kosteus: Automaattinen. Ilmanvaihtokone asettaa oikean kosteusprosentin asunnon historiatiedon perusteella. Ilmanvaihtokone ei voi nostaa asunnon sisäilman kosteutta.
Co2-raja. (Tehdasasetus 800 ppm). Ilmanvaihtokone tehostaa ilmanvaihtoa mikäli hiilidioksiditaso nousee asetusarvoa korkeammaksi. Edellyttää, että koneeseen on kytketty hiilidioksidianturi.

Valikko -> Ammattilaisasetukset -> 1/0- ja väyläasetukset -> Ulkoisen anturin asetukset:
Ulkoisen anturin Asetus: Ei käytössä (EI SAA OLLA Ilmalämmitys muissa koneissa kuin Aito Kotilämmössä!). Mikäli ilmanvaihtokoneeseen on kytketty erillinen kanavapatteri, valitse oikea asetus. Kanavapatterin asetukset löydät kohdasta Saako MV-malleihin maalämpöön liitetyn viilennys- tai etulämmityspatterin?

Miksi MV-koneen ohjain ei näytä sisäilman lämpötilaa tai se näyttää sen väärin?

Tarkista ulkoisen anturin asetus:
Valikko -> Ammattilaisasetukset -> 1/0- ja väyläasetukset -> Ulkoisen anturin asetukset

Ulkoisen anturin Asetus: Ei käytössä (EI SAA OLLA Ilmalämmitys muissa koneissa kuin Aito Kotilämmössä). Mikäli ilmanvaihtokoneeseen on kytketty erillinen kanavapatteri, valitse oikea asetus. Kanavapatterin asetukset löydät kohdasta Saako MV-malleihin maalämpöön liitetyn viilennys- tai etulämmityspatterin?

Kotona-tilaan asetettu puhallinnopeus ei tunnu sopivalta. Voiko sitä muuttaa?

Ilmanvaihtokoneen käyttöönoton yhteydessä ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on säädetty ilmanvaihtosuunnitelman mukaiseksi. Ilmanvaihtosuunnitelman ohjearvot perustuvat huoneiden oletettuun käyttötarkoitukseen. Oletettua suurempi tai pienempi henkilömäärä voi aiheuttaa tunteen, että ilmanvaihto ei ole omiin tarpeisiin sopiva. Kotona, Poissa tai Tehostustilan puhallinnopeutta voi tarvittaessa muuttaa. Näiden tilojen puhallinnopeuden muutos ei muuta ilmanvaihtojärjestelmän tulo/poisto-suhdetta.

Esim. Kotona-tilan tuloilman puhallinnopeuden asettaminen:
MyVallox Control-ohjaimella (neljä painiketta alareunassa): Aseta kone kotona-tilaan. Paina (i) info -> kynän kuva -> aseta puhallinnopeus – ja + painikkeilla. Hyväksy asettamasi arvo hyväksy-painikkeella.

MyVallox Touch-ohjaimella (kosketusnäyttö): Valikko -> Ilmanvaihdon tilan asetukset -> Kotona-asetukset -> Puhallinnopeus -> kynän kuva -> aseta puhallinnopeus – ja + painikkeilla. Hyväksy asettamasi arvo hyväksy-painikkeella.

Huom! Liian pieni ilmanvaihto voi aiheuttaa haittaa asukkaille tai talon rakenteille.

Huom! Ammattilaisasetusten tulo- ja poistopuhaltiminen nopeuksia ei tule muuttaa käyttöönoton jälkeen.

Lue vielä Kuinka suurella nopeudella ilmanvaihtokoneen pitää olla?

Jos liesikupu liitetään asunnon ilmanvaihtokoneeseen, millaisella liesikuvulla MV-konetta voi ohjata?

Tapa 1: Automaattinen liesikuputehostus ohjelmoitavan digitaalitulon avulla

Liesikuputehostustoiminnon avulla ilmanvaihtokoneen puhallinnopeus nousee, kun liesikuvun läppä avataan.

Automaattinen liesikuputehostus voidaan toteuttaa tuomalla 24 V ohjausjännite liesikuvun, esim. Vallox KTXA läpän ajastimelta Digitaalituloon (1 tai 2). Liesikuvun ajastimen kärjet sulkeutuvat, kun läppä avataan. Digitaalitulon toiminnoksi tulee valita ohjelmoitava sisääntulo. Ohjelmoitavan sisääntulon asetuksista kytketään ajastin pois, asetetaan haluttu tulo- ja poistoilmapuhaltimien teho prosentteina sekä tuloilman haluttu lämpötila. Nämä voivat olla eri arvoja kuin muiden käyttöprofiilien asetusarvot. Myös tulo/poisto-suhde voi olla erilainen kuin muissa käyttöprofiileissa, mikäli halutaan kompensoida liesikuvun läpän avaamisen seurauksena kasvanutta poistoilmavirtaa.

Tapa 2: Puhallinnopeuden ohjaus liesikuvulta

MV-koneen puhallinnopeutta (Poissa/Kotona/Tehostus) voi ohjata millä tahansa liesikuvulla, josta saa jänniteviestin (0–10 VDC).

Huom! Puhallinnopeutta ei voi liesikuvulta nostaa Tehostus-profiilin puhallinnopeutta suuremmaksi.

MV-konetta ohjataan rinnan koneen mukana tulevalla MyVallox Control -ohjaimella. Aina viimeinen komento jää voimaan.

Molemmissa tapauksissa kaikkia MV-koneen toimintoja voi ohjata myös MyVallox Control -ohjaimelta.

Mikä ero on MV-koneen käyttöönottoasetuksilla ja käyttäjäasetuksilla?

Käyttöönoton yhteydessä tehdyt puhallin- lämpötila- ym. asetukset tallentuvat automaattisesti käyttöönottoasetuksiksi. Myöhemmin tehdyt muutokset voidaan tallentaa käyttäjäasetuksiksi. Myös myöhemmin tehdyt muutokset voidaan manuaalisesti tallentaa käyttöönottoasetuksiksi. Sekä käyttöönotto- että käyttäjäasetukset voidaan palauttaa ohjaimelta tai etäohjauksella.

Huom! Kun käyttöönottoasetukset palautetaan, niin ne ylikirjoittavat myös käyttäjäasetukset. Tehdasasetusten palautus poistaa koneen muistista sekä käyttöönotto- että käyttäjäasetukset.

Mistä löydän Vallox MV -koneiden ohjeet?

Löydät ohjeet jokaisen Vallox MV-koneen tuotesivulta sekä selainpohjaisesta WebHelpistä, jota on helppo käyttää tietokoneella, tabletilla tai matkapuhelimella.

Huomaa että Vallox Webhelpistä on kaksi ohjelmistoversiota: SW 1.8 sekä SW 2.0. Näet IV-koneesi ohjelmistoversion näytöltä virran kytkemisen jälkeen.

 

Miten MV-koneissa saa lämmöntalteenoton ohituksen kesällä päälle?

MV-malleissa ei ole erillistä kesä/talvi -kytkintä, vaan niissä on automaattinen lämmöntalteenoton ohitus. Kun ulkoilma on lämpimämpää kuin tuloilman lämpötilaksi asetettu arvo, kone kääntää ohituksen päälle. Jos ulkoilma on lämpimämpää kuin asunnosta poistuva ilma, kone käyttää viileän talteenottoa, eli pyrkii jäähdyttämään kuumaa ulkoilmaa poistoilman viileydellä kääntämällä lämmön talteenoton päälle. Lämmöntalteenoton ja sen ohituksen kulloinenkin tila näkyy ohjaimelta.

Kesäajan viilennystoiminnon ollessa päällä ilmanvaihtokone nostaa automaattisesti puhallinnopeutta silloin, kun ulkoilmalla voidaan viilentää asuntoa. Haluttaessa ottaa kesäajan viilennys -toiminto käyttöön, se asetetaan seuraavasti:

Ohjelmistoversio 2.0 tai uudempi: Asetukset – Ammattilaisasetukset – Ohjausasetukset – °C säätötapa – Viilennys.

Vanhemmat ohjelmistoversiot: Asetukset – Erikoisasetukset – Anturien asetukset – °C säätötapa – Viilennys.

Miten MV-malleissa LTO:n saa päälle ilmavirtojen säädön ajaksi?

Ilmavirrat tulee säätää aina – laitevalmistajasta riippumatta – LTO päällä, koska nimenomaan talvella oikea tulo/poisto-suhde on tärkeä.

Kun Valloxin MV-koneen ottaa käyttöön oikeaoppisesti, LTO on käytössä. Käyttöönotto tulee tehdä joko kielen, kellonajan ym. asettamisen jälkeen tekemällä erikoisasetukset tai asetusten tallennus ja palautusvalikon Ilmamäärän säätö -toiminnolla. Näin kone menee ns. käyttöönottotilaan ja LTO on aina päällä ja tehdyt asetukset tallentuvat käyttöönottoasetuksiksi.

Miten palautan MV-koneen tehdasasetukset?

Tehdasasetusten palauttaminen tarkoittaa, että kone palautetaan siihen tilaan, johon se on tehtaalla ohjelmoitu. Jos tehdasasetukset palautetaan, ilmanvaihtokoneeseen on tehtävä kaikki käyttöönottoon liittyvät asetukset (esim. ajan ja päivämäärän asetus, tulo- ja poistoilmavirran säätö, ilmanvaihdon tilan asetukset) uudelleen.

Huom! Tehdasasetusten palauttaminen voi katkaista ilmanvaihtokoneen MyVallox Cloud -pilvipalveluyhteyden ja koneen voi joutua rekisteröimään palveluun uudelleen.

Tarkemman ohjeen tehdasasetusten palauttamiseen löydät täältä:

Asetusten tallennus ja palautus (techmanuals.info)

Jos et halua nollata kaikkia koneen asetuksia, palauta tehdasasetusten sijaan vain koneen käyttöönottoasetukset. Näin koneen käyttöönotossa tehdyt säädöt jäävät voimaan.

Miten päivitän MyVallox-ilmanvaihtokoneeni?

Linkki päivityspakettiin ja yksityiskohtaiset ohjeet löytyy erilliseltä päivityssivulta.

Mitä lisälaitteita tarvitaan, että Valloxin MV-mallit voidaan liittää Modbus-väylään?

Mitä lisälaitteita tarvitaan, että Valloxin MV-mallit voidaan liittää Modbus-väylään?

Valloxin MV-mallit voidaan liittää Modbus-väylään suoraan, ilman erillistä sovitinta. Modbus-rekisterin löydät täältä.

Saako MV-malleihin maalämpöön liitetyn viilennys- tai etulämmityspatterin?

Maalämmön keruupiiriin liitettyä patteria ei Valloxin ilmanvaihtokoneisiin saa sisäänrakennettuna, mutta niihin voi liittää kanavaan asennettavan MLV-patterin. Viilennys- ja etulämmityspiirin pumpulle ja magneettiventtiilille saa ohjauksen MV-koneen automatiikalta. 24V ohjausjännitteellä voi ohjata kontaktoria, joka käynnistää pumpun ja avaa magneettiventtiilin (Ulkoinen sähkökytkentä, Kanavapatterin kytkentä). Muista kytkeä johto RM/I ja +24V välille.

Mikäli patteri on sijoitettu ulkoilmakanavaan, sitä voidaan käyttää sekä etulämmitykseen että viilennykseen, pelkästään etulämmitykseen tai pelkästään viilennykseen. Mikäli kanavapatteri on sijoitettu tuloilmakanavaan, sitä voidaan käyttää pelkästään viilennykseen.

Kun MV-ilmanvaihtokoneella ohjataan kanavapatterin venttiiliä ja toimilaitetta, on suositeltavaa, että koneessa on ohjelmistoversio 2.0 tai uudempi. Tuloilmakanavassa olevan patterin ohjausta ei voi toteuttaa lainkaan vanhemmilla ohjelmistoversioilla. Mikäli laite on rekisteröity MyVallox Cloud -pilvipalveluun, siinä on aina uusin ohjelmistoversio.

Patterin lisäksi kanavaan pitää asentaa erillinen NTC-lämpötila-anturi (4109577). Anturi toimitetaan Vallox MLV-patterin mukana ja se asennetaan joko ennen ulkoilmakanavassa olevaa patteria tai tuloilmakanavassa olevan patterin jälkeen. Kanava-anturin lämpötilalukeman näkee: Valikko -> Huoltovalikko -> Koneen tiedot -> sivu 5 ”Ulkoinen anturi”.

Ulkoisen anturin asetukseksi pitää asettaa joko ulko- tai tuloilmakanavapatterin ohjaus patterin asennuspaikan mukaisesti: Asetukset -> Ammattilaisasetukset -> I/O- ja väyläasetukset -> Ulkoisen anturin asetukset

Releen asetukseksi pitää asettaa ulkoisen nestepatterin ohjaus: Asetukset -> Ammattilaisasetukset -> I/O- ja väyläasetukset -> Releasetukset.

Kanavapatterin asetuksista valitaan, käytetäänkö patteria viilennykseen, lämmitykseen tai molempiin.

Kanavapatterin voi asettaa toimimaan automaattisesti tai manuaalisesti:

Automaattinen — Kesällä tuloilman lämpötila pidetään lämpötila-asetuksessa. Talvella kanavapatteri käynnistyy, kun ulkoilman lämpötila laskee alle talviasetuksen.

Manuaalinen — Kesällä kanavapatteri käynnistyy, kun ulkoilman lämpötila nousee yli kesäasetuksen. Talvella kanavapatteri käynnistyy, kun ulkoilman lämpötila laskee alle talviasetuksen.

Tuloilmakanavan kondenssiriskin ehkäisemiseksi voit valita tuloilmarajan säätötavaksi automaattinen tai manuaalinen:

Automaattinen — Tuloilmaraja säätyy automaattisesti poistoilman kastepisteen mukaan. Kun tuloilman lämpötila laskee liian matalaksi, kanavapatteri pysähtyy.

Manuaalinen — Tuloilmarajan voi asettaa manuaalisesti. Kun tuloilman lämpötila laskee asetettuun arvoon, kanavapatteri pysähtyy

Katso myös: Lämpötilan säätötavan asettaminen.

Vallox MV -ilmanvaihtokoneita voi ohjata myös internetin kautta. Mitä ohjelmia puhelimeen tai tietokoneeseen tarvitaan ja mitä ne maksavat?

Vallox MV -ilmanvaihtokoneita voi ohjata myös internetin kautta. Mitä ohjelmia puhelimeen tai tietokoneeseen tarvitaan ja mitä ne maksavat?

Kun Vallox MV-malli on liitetty MyVallox Home -kotiverkkoon, sitä voidaan ohjata kotiverkon kautta tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Palvelu on selainpohjainen, eikä muita ohjelmia tarvita.

Ilmanvaihtokoneessa on LAN-kaapeli, joka yhdistetään reitittimeen. Langatonta WiFi-yhteyttä ei ilmanvaihtokoneessa ole. Mikäli ilmanvaihtokoneen liittäminen kaapelilla reitittimeen ei ole mahdollista, koneen lähelle voidaan asentaa ns. WiFi-toistin. Ilmanvaihtokoneen LAN-kaapeli kytketään silloin WiFi-toistimeen, joka on liitetty langattomasti kodin WiFi-verkkoon.

Kun kone on yhdistetty internetiin, sen voi rekisteröidä MyVallox Cloud -palveluun, ja sitä voidaan ohjata internetin kautta tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Rekisteröityminen on ilmaista. Etäyhteydellä voidaan ohjata kaikkia koneen toimintoja kuin ohjaimellakin.

Ohjeet rekisteröitymiseen löytyvät laitteen ohjekirjasta ja Vallox WebHelpistä.

Voiko MV-malleilla kompensoida liesituulettimen tai keskuspölynimurin aikaan saamaa alipainetta?

Osittain kyllä.

Liesituulettimen tai keskuspölynimurin poistoilmavirta voi olla suurempi kuin koko asunnon ilmanvaihto, joten kokonaan sitä ei välttämättä voi ilmanvaihtolaitteella kompensoida.

Kompensointi edellyttää liesituulettimelta tai keskuspölynimurilta tai niihin liitetyltä paine-erokytkimeltä saatavaa kärkitietoa (kytkevät kärjet). Tarkemmat ohjeet löydät täältä.

ILMAVA 100 (1.10.1990 - 5.5.1993)
Tuote on poistunut myynnistä
Tuotannossa: Ei

Tutustu MyVallox-koneiden ominaisuuksiin

Ilmainen MyVallox-pilvipalvelu kerää dataa ilmanvaihdosta