Ilmanvaihdon saneeraus kerrostaloon linjasaneerauksen yhteydessä

Miksi uusia ilmanvaihtojärjestelmä putkiremontin yhteydessä? 

Putkiremontti tarjoaa luontevan mahdollisuuden uudistaa myös kiinteistön ilmanvaihto. Monissa taloyhtiöissä ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen tai teknisen käyttöikänsä päässä, jolloin sen toiminta ei enää vastaa nykyisiä asumisen vaatimuksia. Puutteellinen ilmanvaihto voi aiheuttaa tunkkaista sisäilmaa, kosteuden kertymistä rakenteisiin sekä lisätä home- ja sisäilmaongelmien riskiä. Kun ilmanvaihto päivitetään putkiremontin yhteydessä, voidaan parantaa asumisviihtyvyyttä, varmistaa terveellinen sisäilmasto ja tehostaa rakennuksen energiatehokkuutta. Samalla vältetään myöhemmin tehtävät erilliset remontit, jotka aiheuttaisivat asukkaille lisää kustannuksia ja häiriöitä.

Mikäli ilmanvaihto jätetään linjasaneerauksen yhteydessä uudistamatta, ollaan kaukana tämän päivän vaatimuksista niin asumismukavuuden kuin energiatehokkuuden osalta. Jo vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että korjausrakentamisessa energiatehokkuutta on parannettava luvanvaraisissa hankkeissa. Vaatimus voidaan täyttää joko parantamalla yksittäisiä rakennusosia (esim. lisäeristys) tai osoittamalla koko rakennuksen energiatehokkuuden parantuminen esimerkiksi taloteknisillä ratkaisuilla, kuten lämmöntalteenoton paranemisella.  

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen 

Painovoimainen ilmanvaihto perustuu ulko- ja sisäilman lämpötilaerojen sekä tuulikuormien aiheuttamiin paine-eroihin, minkä vuoksi ilmanvaihdon toiminta on voimakkaasti sääriippuvaista eikä ilmavirtoja voida hallita tarkasti. Linjasaneerauksen yhteydessä järjestelmän puutteet korostuvat, koska rakennuksen tiiveys paranee tyypillisesti merkittävästi esimerkiksi märkätilojen uusimisen, läpivientien tiivistämisen ja ikkunoiden sekä ovien peruskorjausten seurauksena. Tämä vähentää hallitsematonta korvausilman saantia ja heikentää painovoimaisen järjestelmän toimintaedellytyksiä, mikä voi johtaa ilmanvaihdon riittämättömyyteen erityisesti käyttötilanteissa, joissa kosteuden ja epäpuhtauksien kuormitus kasvaa.

Lisäksi linjasaneerauksessa märkätilojen käyttöaste ja kuormitus usein kasvavat (esim. suihkujen lisääntyminen, pesukoneet), mikä asettaa ilmanvaihdolle aiempaa suuremmat vaatimukset kosteudenpoiston osalta. Painovoimainen ilmanvaihto ei kykene tuottamaan riittävää tai tasalaatuista poistoa näissä olosuhteissa, erityisesti kesäkaudella ja pienillä lämpötilaeroilla. Samalla järjestelmä ei mahdollista ilmavirtojen säätöä tai tasapainotusta huoneisto- ja kerroskohtaisesti, eikä täytä nykyvaatimuksia ilmanvaihdon hallittavuuden, energiatehokkuuden tai sisäilman laadun näkökulmasta.

Korjausrakentamisen yhteydessä ilmanvaihtoa on tarkasteltava kokonaisuutena. Mikäli painovoimainen järjestelmä jätetään ennalleen, riskinä on sisäilmaolosuhteiden heikkeneminen, kosteuden tiivistyminen rakenteisiin sekä epäpuhtauksien kulkeutuminen hallitsemattomasti tilojen välillä paine-erojen vaihdellessa. Tästä syystä linjasaneerauksen yhteydessä siirrytään käytännössä usein koneelliseen poistoilmanvaihtoon tai tulo‑ ja poistojärjestelmään, jolloin voidaan varmistaa riittävä ilmanvaihto kaikissa käyttö- ja olosuhdetilanteissa sekä järjestelmän säädettävyys ja energiatehokas toiminta.

Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen 

1960-luvulta alkaen asuinkerrostaloissa yleistyi koneellinen poistoilmanvaihto, jossa ilmanvaihto perustuu rakennukseen synnytettävään hallittuun alipaineeseen. Järjestelmä toteutettiin tyypillisesti siten, että rakennuksen katolle asennettiin talo- tai porraskohtainen huippuimuri, joka poistaa poistoilmaa märkätiloista ja keittiöistä. Ratkaisulla varmistettiin riittävä ilmanvaihtuvuus sekä erityisesti kosteuden, hajujen ja epäpuhtauksien poistuminen tiloista. 

Poistoilmajärjestelmän toimivuus edellyttää, että poistuvan ilman tilalle johdetaan riittävä ja hallittu korvausilmavirta. Vanhemmassa rakennuskannassa korvausilman järjestäminen on kuitenkin usein puutteellista tai toteutettu lähtökohtaisesti epäpuhtaana infiltraationa. Korvausilma kulkeutuu tällöin rakenteiden vuotokohtien, ikkunaliittymien, porrashuoneen tai satunnaisten korvausilmaventtiilien kautta. Näissä olosuhteissa korvausilma on suodattamatonta, lämpötilaltaan ulkoilman mukaista ja virtausreiteiltään hallitsematonta, mikä voi johtaa vedon tunteeseen, paikallisiin lämpötilaeroihin sekä sisäilman laadun heikkenemiseen. 

Ilmanvaihdon paine-eron muodostaa huippuimuri, joka ylläpitää rakennuksessa alipainetta ulkoilmaan nähden. Mikäli korvausilmareittejä ei ole suunniteltu tai säädetty riittäviksi, alipaine kohdistuu hallitsemattomasti rakenteisiin, jolloin ilmavirrat jakautuvat epätasaisesti. Tämä johtaa usein siihen, että ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalliset ongelmat tulkitaan virheellisesti vaipan tai ikkunoiden puutteiksi, vaikka perimmäinen syy liittyy järjestelmän kokonaistasapainoon. 

Talviolosuhteissa ilmiötä korostaa lämpötilaeroista aiheutuva savupiippuvaikutus (stack effect), joka synnyttää rakennuksen korkeussuunnassa vaihtelevia paine-eroja. Tällöin rakennuksen alakerroksissa alipaine kasvaa ja ulkoilman sisäänvirtaus voimistuu, kun taas yläkerroksissa paine-ero voi pienentyä tai kääntyä ylipaineeksi suhteessa ulkoilmaan. Seurauksena on ilmanvaihdon epätasapaino, ilmavirtojen kerroskohtainen eriytyminen sekä vedon tunteen korostuminen erityisesti alimmissa kerroksissa. Tämä tulee huomioida erityisesti korjaus- ja muutostöiden suunnittelussa, kun arvioidaan ilmanvaihdon toimivuutta ja korvausilman hallittua järjestämistä. 

Miten toteuttaa ilmanvaihdon saneeraus? 

Ilmanvaihtojärjestelmän saneerauksen voi toteuttaa keskitetyllä tai hajautetulla ratkaisulla.

Huippuimurilla toteutetusta poistoilmanvaihdosta on kohtuullisen helppo siirtyä keskitettyyn ilmanvaihtoon. Jos talossa on ennestään huippuimureilla toteutettu koneellinen poisto, voidaan olemassa olevia poistokanavia mahdollisesti hyödyntää ainakin osittain, jolloin kustannuksissa voidaan päästä jonkin verran edullisempaan lopputulokseen. Lisäksi keskitetty iv-järjestelmä vaatii konehuoneen tai muun soveltuvan teknisen tilan, johon kone sijoitetaan. Tämä tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

Vallox Pureo ‑ilmankäsittelykoneilla voi toteuttaa kerrostaloon keskitetyn ilmanvaihdon. Pureo -ilmanvaihtokoneet tarjoavat skaalautuvan ratkaisun keskitetyn ilmanvaihdon toteutukseen, jossa yksi kone palvelee koko rakennuksen asuntokantaa. Malliston SX-sarjan ilmanvaihtokoneet soveltuvat erityisesti tähän käyttöön, sillä ne tarjoavat riittävät ilmamäärät tyypillisiin asuinkerrostalokohteisiin. Pureo SX-koneiden laaja kokoluokkavalikoima (noin 1000–3500 l/s) mahdollistaa mitoituksen eri kokoisiin kohteisiin yhdellä tuoteperheellä.

Ilmanvaihdon saneeraus keskitettyyn ilmanvaihtoon

Pureoiden järjestelmän energiatehokkuus perustuu tehokkaaseen lämmöntalteenottoon sekä standardina olevaan jälkilämmitykseen. Lisäksi ilmavirtojen erillisyys levylämmönvaihtimessa mahdollistaa eri poistoilmaluokkien hallitun käsittelyn ilman sekoittumista, mikä on keskeinen etu moniasuntoisissa kohteissa. Käytettävyyden näkökulmasta Pureo-koneet voidaan liittää taloautomaatioon ja varustaa kohdekohtaisesti, mikä helpottaa keskitetyn järjestelmän hallintaa ja optimointia kiinteistön koko elinkaaren ajan.

Kerrostalojen ilmanvaihtoratkaisut

Ilmanvaihdon saneeraus hajautetulla ratkaisulla

Linjasaneerauksen yhteydessä kerrostalon ilmanvaihtoratkaisua voidaan päivittää myös hajautettuun eli asuntokohtaiseen tai kerroskohtaiseen järjestelmään. Tällöin ilmanvaihdon mitoitus vastaa tarkemmin todellista käyttöä, sillä samankokoisten asuntojen käyttöaste ja henkilömäärä voivat vaihdella merkittävästi, ja konekohtainen ohjaus mahdollistaa ilmamäärien säätämisen tarpeen mukaan. Asuntokohtaisissa ratkaisuissa automatiikka hyödyntää esimerkiksi kosteus- ja hiilidioksidiantureita, jolloin ilmanvaihto tehostuu vain tarvittaessa, esimerkiksi ruoanlaiton tai suihkun aikana, ja pienenee tyhjillään olevissa asunnoissa.  

Suunnittelijan näkökulmasta hajautettu järjestelmä tarjoaa etuja erityisesti korjauskohteissa, joissa olemassa olevat kanavareitit ja tilavaraukset rajoittavat keskitetyn ratkaisun toteutusta. Ilmanvaihtokoneet voidaan sijoittaa esimerkiksi kylpyhuoneeseen, keittiökalusteisiin tai erillisiin talotekniikkakomeroihin, mikä mahdollistaa joustavan toteutuksen ilman suuria muutoksia runkorakenteisiin. Lisäksi järjestelmä on paloturvallinen ja estää äänten, hajujen ja epäpuhtauksien siirtymisen asuntojen välillä, koska ilmanvaihtojärjestelmä ei ole yhteinen muiden huoneistojen kanssa.

Vaikka hajautettu ilmanvaihto lisää huoneistokohtaisten laitteiden määrää, sen etuna on käyttäjälähtöinen ohjattavuus ja energiatehokkuus asumisen todelliseen käyttötilanteeseen perustuen, mikä tekee siitä varteenotettavan vaihtoehdon linjasaneerauksen yhteydessä tehtävissä ilmanvaihdon modernisoinneissa.

Huoneistokohtainen lämmöntalteenottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta siihen liittyvien oheistöiden kustannukset saattavat yllättää ilman huolellista suunnittelua. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Kustannusten arvioimiseksi etukäteen kannattaa ehdottomasti selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää.