Ilmanvaihdon saneeraus kerrostaloon linjasaneerauksen yhteydessä
Kun putkiremontti tulee ajankohtaiseksi, tehdään usein samassa yhteydessä pesuhuone- tai keittiöremontti. Ilmanvaihto jää usein unholaan.
Kun putkiremontti tulee ajankohtaiseksi, tehdään samassa yhteydessä pesuhuone- tai keittiöremontti, jolla parannetaan asunnon viihtyisyyttä. Mutta se, mikä jää usein huomioimatta, on ilmanvaihto. Mikäli ilmanvaihto jätetään sellaiseksi kuin se on aikanaan rakennettu, ollaan kaukana tämän päivän vaatimuksista niin asumismukavuuden kuin energiatehokkuuden osalta.
Koneellinen tulo-poistoilmajärjestelmä lisää asumismukavuutta
1960-luvulla kerrostaloissa alkoi yleistyä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Talon katolle asennettiin joko talo- tai porraskohtainen huippuimuri, joka poisti ilmaa märkätiloista ja keittiöstä. Tällä tavalla saatiin toteutettua ilmanvaihdon tärkein tehtävä: kosteuden ja epäpuhtauksien poistaminen asunnosta.
Kun rakennuksesta poistetaan ilmaa, pitää jostakin tulla korvausilmaa tilalle. Tämä on poistoilmanvaihtojärjestelmien Akilleen kantapää, sillä korvausilma tulee useimmiten ikkunanraoista, rakenteiden vuotokohdista, porraskäytävästä tai parhaassa tapauksessa osittain korvausilmaventtiileistä. Tällöin korvausilma tulee juuri sellaisena kuin ulkoilma on: aina suodattamattomana ja talvella kylmänä, jolloin koetaan vetoa. Tilanteesta syytetään usein ikkunoita, vaikka oikea ”syyllinen” on talon katolla oleva huippuimuri. Talvella korkeassa talossa ”savupiippuilmiö” korostaa ongelmaa entisestään. Ilmojen kylmetessä ylimmissä kerroksissa korvausilmavirta ulkoa pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, jolloin vedon tunne lisääntyy.
Toimiva ilmanvaihto parantaakin merkittävästi asumisviihtyvyyttä. Hallittu tulo-poisto-ilmanvaihto tarkoittaa, että tuloilma tulee lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla, eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.
Huolellinen suunnittelu pitää kustannukset kurissa
Vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa tai vesikattoa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmöneristystä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla, energiankulutusta pienentävällä korjauksella. Esim. linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää lisäeristyksen vaatimuksia ja siten myös kustannuksia. Aiempien korjausten yhteydessä tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa korjaustöissä.
Energiansäästöä ei pidä koskaan tehdä sisäilman laadun kustannuksella. Korjausrakentamisasetus edellyttää, että kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä, myös ilmanvaihdon toiminta on varmistettava. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus tiivistyy seuraavaksi viileimmälle pinnalle, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis.
Huoneistokohtainen lämmöntalteenottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta siihen liittyvien oheistöiden kustannukset saattavat yllättää ilman huolellista suunnittelua. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Kustannusten arvioimiseksi etukäteen kannattaa ehdottomasti selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää.
Esimerkki
Lämmöntalteenoton merkitys yhdessä kerrostaloasunnossa (Vallox 096 MV, 37/35 l/s, Keski-Suomi).
Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa: 6598 kWh/vuosi
Lämmöntalteenotolla saavutettu energiansäästö: 4922 kWh/vuosi
Ilmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde: 74,6 %
Lataa käyttöösi laskuri, jonka avulla voit laskea ilmanvaihtokoneesi energiankulutusta.
