Ali Aaltonen, koulutuspäällikkö
Nykyään puhutaan paljon ilmastoahdistuksesta. Finvacin järjestämän Energiaseminaarin 2019 luentoja kuunnellessa minä koin lähinnä ilmanvaihtoahdistusta. Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Marianna Tuomainen esitti laskelman, jossa lähes 40 % kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta kulutetaan rakennuksissa, ja ilmanvaihdon osuus lämpöenergian kokonaiskulutuksesta on 20…50 % ja sähköenergian kokonaiskulutuksesta 30…50 %. Siis ilmanvaihdon osuus kaikesta energiankulutuksesta olisi n. 10 – 20 %!
Kokemusperäisesti oletan, että uudemmissa rakennuksissa – suuremmasta ilmanvaihdosta huolimatta – ilmanvaihdon osuus energiankulutuksesta on pienempi erilaisten lämmöntalteenottojärjestelmien ansiosta. Vanhemmassa rakennuskannassa painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihto taas päästää kalliisti lämmitettyä ilmaa surutta karkuun.
Mikä ratkaisuksi ahdistukseen?
Ahdistuminen ei vie asioita eteenpäin vaan pitää etsiä ratkaisuja. Ongelmaa voi lähestyä ainakin kahdelta suunnalta:
1.Yksi tapa on tarpeenmukaistaa ilmanvaihtoa. Tällä olisi suurin vaikutus vanhemmissa rakennuksissa, joissa lämmöntalteenottoa ei ole. Toisaalta vanhemmissa järjestelmissä ei useinkaan ole siihen vaadittavaa tekniikkaa, jolloin ainoaksi ratkaisuksi jäisi ilmanvaihdon käyntiaikojen lyhentäminen. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa räppänöiden availuun ja sulkemisiin ei taida intoa, tietoa tai resursseja löytyä.
Talot, joissa on nykyaikainen tehokas lämmöntalteenotto, käyntiaikojen rukkaaminen vaikuttaa energiankulutukseen vähemmän. Tilakohtainen ilmanlaatuanturien keräämiin tietoihin perustuva säätö voi olla merkittävä säästäjä kohteissa, joiden käyttöaste vaihtelee. Senaattikiinteistöjen erityisasiantuntija Pasi Pipatin mukaan toimistorakennusten yksittäiset työpisteet ovat yleensä käytössä noin 10 % vuoden tunneista.
2. Sitten on työläämpi, mutta tehokkaampi tapa: varustetaan vanhat rakennukset nykyaikaisella ilmanvaihdolla. Ja tehdään se vielä tuijottamatta pelkästään säästöihin, vaan sisäilmastoajattelu edellä. Silloin kyseessä on aina hallittu koneellinen tulo-poisto-ilmanvaihto eli tuodaan poistoilmalla lämmitettyä ja suodatettua raikasta ilmaa sisälle eikä pelkästään lämmitetä lämmöntalteenotolla lämmitys- tai käyttövettä.
Eroon ilmastoahdistuksesta
Kaisa-Reeta Koskinen Helsingin kaupungilta kertoi, että Vapaavuori aikoo julkistaa kilpailun siitä, miten Helsinki pääsisi eroon kivihiilivuoristaan. Paras ehdotus palkitaan miljoonalla eurolla. Tässä ehdotukseni, jonka lähtötiedot perustuvat Valloxin 096 MV-ilmanvaihtokoneen VTT:n sertifikaattiin sekä Rakennustutkimus RTS:n ja Energiateollisuus ry:n tilastoihin: Suomessa on tällä hetkellä yli miljoona painovoimaisella tai koneellisella poistolla varustettua kerrostaloasuntoa. Jos niihin asennettaisiin 75 % hyötysuhteella toimiva lämpöä talteenottava ilmanvaihtojärjestelmä, niin energiansäästö vastaisi noin puolta tällä hetkellä fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä.
Miljoonaa siis odotellessa. Tai meille kaikille edes vähän parempaa huomista. Ilman ilmastoahdistusta. Ja ilman ilmanvaihtoahdistusta.