Ali Aaltonen, koulutuspäällikkö
Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat varsin korkeat. Syyt tähän löytyvät mm. ilmastosta ja graniittisesta kallio- ja maaperästämme. Noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin sisäilman radonista. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä sisäilman radonpitoisuutta. Toimivalla ilmanvaihdolla on tässä tehtävässä tärkeä rooli.
Miksi radon pitää mitata talvella?
Radon (Rn-222) on hajuton ja väritön radioaktiivinen kaasu, jota syntyy maaperässä ympäri vuoden uraanin hajoamisen seurauksena. Kun maa on talvella roudassa, radon pääsee ilmakehään vain paikoista, joissa maaperä on sula. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi talojen perustukset ja sieltä radon voi kulkeutua huoneilmaan. Kesällä radon pääsee haihtumaan ilmakehään vapaammin, joten korkeita pitoisuuksia esiintyy asunnoissa harvemmin. Siksi radonmittaus tulee tehdä talvella.
Mittausta varten voi tilata radonmittauspurkit Säteilyturvakeskukselta ja palauttaa ne sinne mittauksen jälkeen analysoitavaksi. Mittauksen aikana ilmanvaihtoa tulee käyttää ”normaalisti” sellaisella nopeudella kuin sitä on tarkoitus käyttää. Mittausjakson aikana normaalia suurempi tuulettaminen tai ilmanvaihdon pienentäminen tai peräti pysäyttäminen vääristää mittaustuloksia.
Radonmittauksesta korjaukseen
Jos uuden asunnon raja-arvo 200 Bq/m3 ylittyy, asukas voi vaatia radonpitoisuuden alentamista takuukorjauksena. Tämän takia uuden asunnon asukkaan kannattaa mitata radonpitoisuus mahdollisimman pian muuton jälkeen asunnon takuuaikana. NEUVOSTON DIREKTIIVI 2013/59/EURATOM
Ilmanvaihdolla on tärkeä rooli radonkorjauksessa
Koska radon on sisäilmaan tunkeutuva kaasu, se on ”tuuletettavissa” asunnosta ulos. Oikein toimiva ilmanvaihto on osa radonkorjausta, kun pitoisuudet ovat lieviä, sillä ilmanvaihto laimentaa kaikkien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuuksia. Suurempi pitoisuuksia saadaan kuriin, kun painovoimaisen tai koneellisen poistoilmanvaihdon tilalle asennetaan toimiva tulo/poisto-ilmanvaihto. Korkeimmille pitoisuuksille tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä, kuten radonimureita tai -kaivoja tai alapohjan tiivistämistä ja silloin kustannuksetkin ovat eri luokkaa. Nämäkään eivät korvaa kunnon ilmanvaihtoa.
Millaisella ilmanvaihdolla on vaikutusta radonpitoisuuksiin?
Kun rakennetaan radonalueelle tai tehdään radonkorjausta, on tärkeää valita sellainen ilmanvaihtolaite, joka ei missään olosuhteissa kasvata oleellisesti rakennuksen alipainetta. Ilmanvaihtolaitteiden erot korostuvat etenkin talvella, sillä nimenomaan talvipakkasilla erityyppisten lämmöntalteenotolla varustettujen ilmanvaihtolaitteiden toiminta voi olla hyvinkin erilaista.
Vain oikein toimiva tulo/poisto-ilmanvaihto vaihtaa sisäilmaa puhtaaseen ulkoilmaan niin, ettei rakennukseen synny haitallista alipainetta. Tiloissa, joissa on pelkästään painovoimainen tai esimerkiksi talotuulettimella tai huippuimurilla toteutettu koneellinen poistoilmanvaihto, alipaineisuus saattaa sen sijaan jopa kasvattaa radonpitoisen ilman virtausta maaperästä huoneilmaan.
Mistä tunnistaa hyvän ilmanvaihtolaitteen?
Radonkorjauksen osalta tärkeää on, ettei ilmanvaihtokoneen sulatusautomatiikka sammuta tai hidasta tuloilmapuhallinta tai tehosta poistopuhallinta, sillä silloin rakennuksen alipaine kasvaa ja ilman virtaus alapohjan vuotokohdista huonetilaan voi lisääntyä. Tällöin on vaarana, että radon kulkeutuu huoneilmaan.
Valloxin ilmanvaihtokoneet testataan ja sertifioidaan Eurofins Expert Servicen toimesta. Testauslistalla on mm. toiminta matalilla ulkolämpötiloilla. Tuotekohtaisissa sertifikaateissa on maininta, miten jäätymisen esto on toteutettu. Sertifikaattia ei myönnetä, mikäli tulo/poistosuhde muuttuu lämmöntalteenottokennon sulatustilanteessa liikaa, eikä sertifikaattia löydy läheskään kaikilta laitevalmistajilta. Tarkempaa tietoa Valloxin ilmanvaihtokoneiden sertifioinnista löytyy täältä.
Valloxin tarpeenmukaisella sulatusautomatiikalla ja kennon ohituksella varustetuissa ilmanvaihtolaitteissa (Vallox TSK Multi 50 ja 80, 51, 101, 096, 110, 145 ja 245-konemallistot) rakennuksen alipaine ei lisäänny talvella edes kennon sulatusjaksojen aikana. Radonriskialueella kannattaa varmistaa, että kennon sulatustapana on nimenomaan kennon ohitus (tehdasasetus). Eri markkina-alueiden vaatimuksista johtuen sulatustavaksi voidaan valita myös tuloilmapuhaltimen pysäytys.