Ilmanvaihdon saneeraus kerrostaloon linjasaneerauksen yhteydessä

Kun putkiremontti tulee ajankohtaiseksi, tehdään usein samassa yhteydessä pesuhuone- tai keittiöremontti. Ilmanvaihto jää usein unholaan.

Kun putkiremontti tulee ajankohtaiseksi, tehdään samassa yhteydessä  pesuhuone- tai keittiöremontti, jolla parannetaan asunnon viihtyisyyttä. Mutta se, mikä jää usein huomioimatta, on ilmanvaihto. Mikäli ilmanvaihto jätetään sellaiseksi kuin se on aikanaan rakennettu, ollaan kaukana tämän päivän vaatimuksista niin asumismukavuuden kuin energiatehokkuuden osalta.

1960-luvulla kerrostaloissa alkoi yleistyä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Talon katolle asennettiin joko talo- tai porraskohtainen huippuimuri, joka poisti ilmaa märkätiloista ja keittiöstä. Tällä tavalla saatiin toteutettua ilmanvaihdon tärkein tehtävä: kosteuden ja epäpuhtauksien poistaminen asunnosta.

Kun rakennuksesta poistetaan ilmaa, pitää jostakin tulla korvausilmaa tilalle. Tämä on poistoilmanvaihtojärjestelmien Akilleen kantapää, sillä  korvausilma tulee useimmiten ikkunanraoista, rakenteiden vuotokohdista, porraskäytävästä tai parhaassa tapauksessa osittain korvausilmaventtiileistä. Tällöin korvausilma tulee juuri sellaisena kuin ulkoilma on: aina suodattamattomana ja talvella kylmänä, jolloin koetaan vetoa. Tilanteesta syytetään usein ikkunoita, vaikka oikea ”syyllinen” on talon katolla oleva huippuimuri. Talvella korkeassa talossa ”savupiippuilmiö” korostaa ongelmaa entisestään. Ilmojen kylmetessä ylimmissä kerroksissa korvausilmavirta ulkoa  pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, jolloin vedon tunne lisääntyy.

Toimiva ilmanvaihto parantaakin merkittävästi asumisviihtyvyyttä. Hallittu tulo-poisto-ilmanvaihto  tarkoittaa, että tuloilma tulee lämmöntalteenotolla varustetun ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla, eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.

Vuonna 2013 voimaan astunut asetus korjausrakentamisesta edellyttää, että kun talon rakenteita – esim. ulkovaippaa tai vesikattoa – korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmöneristystä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla, energiankulutusta pienentävällä korjauksella. Esim. linjasaneerauksen yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää lisäeristyksen vaatimuksia ja siten myös kustannuksia. Aiempien korjausten yhteydessä tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa korjaustöissä.

Energiansäästöä ei pidä koskaan tehdä sisäilman laadun kustannuksella. Korjausrakentamisasetus edellyttää, että kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä, myös ilmanvaihdon toiminta on varmistettava. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus tiivistyy seuraavaksi viileimmälle pinnalle, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis.

Huoneistokohtainen lämmöntalteentottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta siihen liittyvien oheistöiden kustannukset saattavat yllättää  ilman huolellista suunnittelua. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja. Kustannusten arvioimiseksi etukäteen kannattaa ehdottomasti selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää. Suuri kustannusvaikutus on sillä, voiko asunnon jäteilman puhaltaa seinästä ulos vai pitääkö joka asunnosta viedä oma poistoilmakanava katolle.

Esimerkki

Lämmöntalteenoton merkitys yhdessä kerrostaloasunnossa (Vallox 096 MC, 37/35 l/s, Keski-Suomi).

Korvausilman lämmittämiseen tarvittava energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa: 6598 kWh/vuosi

Lämmöntalteenotolla saavutettu energiansäästö: 4922 kWh/vuosi

Ilmanvaihdon kokonaisvuosihyötysuhde: 74,6 %

Lue lisää huoneistokohtaisesta ilmanvaihdosta

Kaikki artikkelit Siirry takaisin artikkelien listaukseen

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Koulujen sisäilmaongelmiin on myös helppoja ratkaisuja

Luokkakohtainen ilmanvaihto voi olla kustannustehokas ratkaisu koulujen sisäilmaongelmiin

Toimitilat

Saneeraus, Uudisrakentaminen

Ilmanvaihtoa koskevat määräykset

Rivitalo, Omakotitalo, Kerrostalo

Saneeraus, Uudisrakentaminen

Käytä alkuperäissuodattimia

Aidot alkuperäissuodattimet takaavat optimaalisen ja suunnitellun suodatustehon ja lämmöntalteenottokyvyn.

Rivitalo, Omakotitalo, Kerrostalo, Toimitilat

Saneeraus, Uudisrakentaminen

Loma-asunnon ilmanvaihto

Kesämökki on nykyisin yhä useammin ympäri vuoden asuttava vapaa-ajan asunto

Omakotitalo

Saneeraus, Uudisrakentaminen


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje