Historia
Nykyaikaisten asuntokohtaisten ilmanvaihtolaitteiden kehitys sai alkunsa sotakorvauksina maksettujen puhaltimien valmistuksesta.
Valtion metallitehtaiden, eli Valmetin, Tampereen lentokonetehtaalla alettiin valmistaa puhaltimia sahatavaran kuivaukseen 1940-luvulla. Vuonna 1964 edelleen lähinnä teollisuuskäyttöön tarkoitettujen ilmanvaihtolaitteiden valmistus siirrettiin Tampereelta tilanpuutteen vuoksi Valmetin Pansion tehtaalle, jossa laivanrakennusta vähennettiin. Seuraavana vuonna Valmet toi markkinoille huippuimurisarjan, jossa oli vaihtoehto myös asuntoihin.
60-luvun ripeän kaupungistumisen myötä rakennettiin paljon kerrostaloja, joihin tuli myös keskitetty poistoilmanpuhallus, ja siihen alettiin liittää myös liesikupu. Niinpä 1970 Valmetkin alkoi aluksi alihankintana valmistaa liesikupuja.
Valmet Loimaan tehdas perustetaan
Kun Pansiosta loppui tila, perustettiin 1971 Valmet Loimaan tehdas, jonne huippuimureiden kokoonpano siirrettiin. 1970-luvun alun energiakriisin myötä asumiskäyttöön tarkoitettua ilmanvaihtoa kehitettiin ja 1976 Valmet toi markkinoille energiaa säästävän Kotilämpö-ilmalämmitysjärjestelmän, joita myytiin seuraavan vuosikymmenen aikana 15000 kpl. Muita tunnettuja tuotteita olivat poistoilmapumppu Saituri ja takan sisälle asennettava Valmet Vesitakka. Loimaan tehdasta pitikin laajennettiin jo toistamiseen. Jo Valmet Loimaan tehdas oli hyvin innovatiivinen, mm. pientaloihin tarkoitetussa Aurinkolämmitysjärjestelmässä oli 1980 myyntiin tullessaan edistyksellinen mikroprosessoriohjaus. 80-luvun puolivälissä markkinoille tuotiin lämmöntalteenotolla varustettu tulo-/poistoilmanvaihtolaite, legendaarinen MUH-Ilmava, joka on yhä Suomen kaikkien aikojen eniten myyty ilmanvaihtokonemallisto.
Valmet Pansion tehtaan laivailmastointiosasto liitettiin Loimaan tehtaaseen 1985 ja niin Loimaalla alettiin valmistaa myös laivoihin tarkoitettuja ilmanvaihtolaitteita.
Valmetista tulee Vallox Oy
1980-luvun alkupuolella Valmet ja Wärtsilä järjestelivät paperikone- ja laivanvalmistusta. Valmet halusi keskittyä paperiteollisuuteen ja vuonna 1987 myi ilmanvaihtolaitteisiin erikoistuneen Loimaan tehtaan MBO-kaupalla toimivalla johdolle. Syntyi Vallox Oy.
Muutamia vuosia myöhemmin Vallox keskittyi asuntoilmanvaihtoon ja myi laivailmastointiosaston tanskalaiselle Novenco As:lle. Vuonna 2002 saksalainen perheyritys TOP AIR AG osti Valloxin osake-enemmistön.
Vallox jatkoi 2000-luvun alun edelleen pääasiassa asumisen ilmanvaihdon parissa. Vuonna 2011 valmistui Loimaan tehtaan neljäs laajennus, jonka myötä tehtaan kapasiteetti kasvoi moninkertaiseksi.
Panostus tuotekehitykseen
2000-luvulla Vallox kehittikin edelleen energiatehokkaita ilmanvaihtokoneita. Vuonna 2015 lanseerattiin MyVallox-ilmanvaihtokoneet, jotka ovat etäohjattavissa pilvipalvelun avulla ja joissa on sisäänrakennetut kosteus- ja hiilidioksidianturit. Niiden avulla kone säätää ilmanvaihdon tehoa automaattisesti tarpeen mukaan. Vuonna 2018 tehtaan yhteyteen valmistui oma äänilaboratorio, jossa se testaa ja kehittää tuotteidensa ääniteknisiä ominaisuuksia.
Vallox lanseerasi uusina asuntoilmanvaihdon tuotteina 2020-luvulla mm. Vallox Delico -kupusarjan ja markkinoiden hiljaisimman ilmanvaihtokoneen Vallox 99 MV:n. Yritys myös laajensi tuotevalikoimaansa Vallox Pureo -ilmankäsittelykoneilla, jotka sopivat toimi- ja liiketiloihin sekä julkisiin rakennuksiin.
Vuonna 2022 valmistui myös tehtaan uusin laajennus, jossa lähettämö- ja varastointitiloja kasvatettiin noin 2000 neliötä. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on tällä hetkellä noin 50 000 ilmanvaihtokonetta.
