Jälkilämmitys sähköllä vai vedellä?
Ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitysvastusten energiantarve on pienentynyt, kun lämmön talteenoton hyötysuhteet ovat parantuneet.
Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton tehtävä on lämmittää sisään tulevaa ilmaa poistoilman lämmöllä. Paitsi että näin säästetään energiaa, se mahdollistaa miellyttävän lämpimän tuloilman myös talvipakkasilla. Mikäli tuloilmaa ei saada lämmitettyä riittävästi pelkästään poistoilman lämmöllä, voidaan sen lämpötilaa nostaa joko sähköisellä jälkilämmitysvastuksella tai joissakin konemalleissa nestekiertoisella jälkilämmityspatterilla.
Uudet, korkean hyötysuhteen ristivastavirtakennot kykenevät lämmittämään tuloilman suurimman osan vuodesta yli +17 °C asteeseen pelkästään poistoilman lämpöenergialla. Tuloilman lisälämmitys on silloin lähes tarpeetonta. Lämpimään tilaan – esim. pesuhuoneen kattoon – asennetuissa kanavissa tuloilma lämpiää yleensä lisää.
Valloxin pienissä korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneissa on aina sähköinen jälkilämmitys, koska nestekiertoisen jälkilämmityspatterin korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa. Sähkövastus on myös varmatoimisempi eikä esim. sähkökatkos tai kiertovesipumpun rikkoutuminen pakkasella voi aiheuttaa sähkövastukselle vahinkoa.
Esimerkiksi keskikokoisen rivi- tai kerrostaloasunnon 30 l/s ilmavirralla Vallox 096 -ilmanvaihtokoneen jälkilämmitysvastuksen energiankulutus on 17 asteen tuloilman lämpötilalla Etelä-Suomessa n. 100 kWh ja Keski-Suomessakin alle 200 kWh vuodessa. Tuloilman jälkilämmitys sähköllä maksaa Etelä-Suomessa siis n. 15 € ja Keski-Suomessa n. 20 € vuodessa. Koska vesikin on lämmitettävä jollakin, nestekiertoisen jälkilämmityspatterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei pysty kuolettamaan koneen käyttöaikana. Tuloilman lämpötilan nostaminen luonnollisesti lisää jälkilämmitysvastuksen energiankulutusta.
Valloxin ilmanvaihtokoneiden energiankulutuksen voi laskea eri ilmavirroilla, tuloilman lämpötiloilla ja säävyöhykkeillä Vallox MySelecta-tuotevalintaohjelmalla.
Sähköinen jälkilämmitys ja rakennuksen E-luku
Vaikka E-luvun laskennassa sähköenergian kulutusta korotetaan laskennallisesti energiakertoimella 1,2, jälkilämmitysvastuksen energiankulutuksen vaikutus rakennuksen E-lukuun on hyvin pieni, mikäli laskennassa käytetään tarkoituksenmukaista tuloilman lämpötilaa. Sähkövastus on pienissä asuntoilmanvaihtokoneissa ainoa järkevä vaihtoehto, koska ilmanvaihtokoneella ei kuitenkaan ole tarkoitus lämmittää asuntoa.
Käytä jälkilämmitystä oikein
Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista ilman, että tuntuu vetoisalta. Silloin asunnon oma lämmönsäätö toimii oikein myös silloin, kun esim. aurinko tai takka tuo taloon ylilämpöä. Tuloilman lämpötilaa ei kannata koskaan nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää yrittää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella.
Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki lähellä venttiiliä alle 37-asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voivat vaikuttaa vedon tunteeseen.
Ullakolle asennetuissa huonosti eristetyissä kanavissa sekä tulo- että poistoilma jäähtyvät, mikä huonontaa lämmöntalteenoton toimintaa ja lisää jälkilämmityksen energiankulutusta. Poistoilman jäähtyessä matkalla poistoventtiililtä ilmanvaihtokoneelle keskimäärin yhdellä asteella, huonontuu ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhde lähes 4 prosenttiyksikköä. Kun kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle, lämmöntalteenotto toimii tehokkaasti ja tuloilman lämpötila venttiilistä on jopa korkeampi kuin koneelta lähtiessä.
Lataa käyttöösi laskuri, jonka avulla voit laskea ilmanvaihtokoneesi energiankulutusta.
Jälkilämmitysvastuksen energiankulutus
Oheisesta taulukosta voi arvioida jälkilämmityksen energiankulutusta myös vanhoille ilmanvaihtokonemalleille. Vallox 90:n laskelma pätee varsin tarkasti myös muihin pienempiin vastavirtakennoisiin koneisiin, joissa ei ole etulämmitystä. Vallox Digit2:n laskelmaa voi vastaavasti käyttää arvioidessa ristivirtakennolla varustettuja koneita kuten MUH Ilmava, Ilmava 100 ja 120, Ilmava TSK, Digit S, Digit SE, Vallox 75, 95, 130 ja 132E. Näistä malleista etulämmitys on vain Digit2:ssa ja Vallox 132:ssa. Vallox 150:n laskelmaa voi käyttää etulämmityksellä ja vastavirtakennolla varustetuille konemalleille.