Miten ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys toimii?

Ilmanvaihtokoneiden jälkilämmitysvastusten energiantarve on pienentynyt, kun lämmöntalteenoton hyötysuhteet ovat parantuneet.

Vanhoissa ilmanvaihtokoneissa on erillinen jälkilämmitysvastus tai nestekiertoinen jälkilämmityspatteri

Kun koneellinen ilmanvaihto alkoi yleistymään, valmistettujen ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhde oli vain 40 – 50 %, eli paljon alhaisempi kuin nykyään. Tämä tarkoitti sitä, että ilmanvaihtokone ei itsenäisesti pystynyt lämmittämään tuloilmaa tarpeeksi lämpimäksi asuintiloihin. Tällöin ilmastointikoneeseen asennettiin joko sähköinen jälkilämmitysvastus tai nestekiertoinen jälkilämmityspatteri hoitamaan tuloilman lämmittäminen. Jälkilämmitystä tarvittiin esimerkiksi Vallox Digit2 SE koneessa. 

Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin energiakustannukset olivat matalat, mutta sen korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ollut mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa varsinkaan pienemmissä kohteissa. Sähkövastuksella lämmittäminen oli varmatoimisempi eikä esim. sähkökatkos tai kiertovesipumpun rikkoutuminen pakkasella aiheuttanut sähkövastukselle vahinkoa.

Oheisesta taulukosta voi arvioida jälkilämmityksen energiankulutusta vanhoille ilmanvaihtokonemalleille. Vallox 90:n laskelma pätee varsin tarkasti myös muihin pienempiin vastavirtakennoisiin koneisiin, joissa ei ole etulämmitystä. Vallox Digit2:n laskelmaa voi vastaavasti käyttää arvioidessa ristivirtakennolla varustettuja koneita kuten MUH Ilmava, Ilmava 100 ja 120, Ilmava TSK, Digit S, Digit SE, Vallox 75, 95, 130 ja 132E. Näistä malleista etulämmitys on vain Digit2:ssa ja Vallox 132:ssa. Vallox 150:n laskelmaa voi käyttää etulämmityksellä ja vastavirtakennolla varustetuille konemalleille.

Jälkilämmityksen energiankulutus eri ilmanvaihtokoneilla

Nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa ei ole tarvetta erilliselle jälkilämmitykselle

Kaikkien tällä hetkellä myynnissä olevien MyVallox –ilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenoton hyötysuhde on yli 75%, jolloin kone pystyy itsenäisesti lämmittämään tuloilman poistoilman lämmöllä suurimman osan vuodesta yli +17 °C asteeseen pelkästään poistoilman lämpöenergialla. Tuloilman lisälämmitys on sen vuoksi uusissa ilmanvaihtokoneissa tarpeetonta erillisellä koneeseen liitettävällä jälkilämmityksellä. Valloxin CFi-koneissa on sisäänrakennettu sähköinen jälkilämmitysvastus, joka on päällä esimerkiksi talvella, kun lämmöntalteenotolla ei saada lämmitettyä tarpeeksi tuloilmaa. Tutustu Valloxin nykyaikaisiin ilmanvaihtokoneisiin tuotesivuiltamme. 

Sähköinen jälkilämmitys ja rakennuksen E-luku

Vaikka E-luvun laskennassa sähköenergian kulutusta korotetaan laskennallisesti energiakertoimella 1,2, jälkilämmitysvastuksen energiankulutuksen vaikutus rakennuksen E-lukuun on hyvin pieni, mikäli laskennassa käytetään tarkoituksenmukaista tuloilman lämpötilaa. Sähkövastus on pienissä asuntoilmanvaihtokoneissa ainoa järkevä vaihtoehto, koska ilmanvaihtokoneella ei kuitenkaan ole tarkoitus lämmittää asuntoa.

Miten käyttää ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottoa?

Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila -asetus kannattaa pitää niin alhaisena kuin mahdollista ilman, että tuntuu vetoisalta. Tuloilman lämpötilaa ei kannata koskaan nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska asuntoa ei ole järkevää yrittää lämmittää ilmanvaihtokoneella. Käytännössä energiatehokkuuden ja asumismukavuuden kannalta sopiva tuloilman lämpötila on usein noin 16–18 °C, jolloin ilmanvaihto toimii oikein eikä aiheuta vedon tunnetta.

Valloxin nykyaikaisissa ilmanvaihtokoneissa on automatisoitu lämmöntalteenotto. Vallox -ilmanvaihtokoneet mittaavat ilman lämpötilaa ja säätävät automaattisesti lämmöntalteenottoa. Enää ei tarvitse muistaa käsin säätää kesä-talvi-peltiä, vaan kone ohittaa lämmöntalteenoton automaattisesti, jos ulkoa tuotava ilma on lämpimämpää kuin tuloilman lämpötila-asetus. Kone osaa myös ottaa talteen kesäöiden viileyttä silloin, kun viilennysasetus on päällä ja ulkolämpötila on korkeampi kuin asetettu lämpötila-asetus. MyVallox -ilmanvaihtokoneen ohjaimesta ja MyVallox Homessa voi tarkastaa ja halutessaan muokata itse asetettua lämpötila-asetusta.

Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki lähellä venttiiliä alle 37-asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voivat vaikuttaa vedon tunteeseen.

Ilmanvaihtokanavien vaikutus lämmöntalteenoton energiatehokkuuteen

Kanavien sijoittamisella on merkitystä lämmöntalteenottoon. Jos kanavat kulkevat rakennuksen lämpimällä puolella, esimerkiksi katonrajassa koteloituina, tuloilma lämpenee rakennuksen sisäisten lämpöhäviöiden takia hieman matkan varrella ja asumisviihtyisyys paranee ilman lisäenergiankulutusta. Erityisesti tiiveissä, energiatehokkaissa rakennuksissa tulee kuitenkin välttää tuloilman tarpeetonta lämmittämistä, sillä ylilämpö voi muodostua ongelmaksi.

Jos taas ullakolle asennetuissa huonosti eristetyissä kanavissa poistoilma jäähtyy, se huonontaa koneen energiatehokkuutta, koska lämmöntalteenottokennolle tuleva ilma on viilempää. Poistoilman jäähtyessä matkalla poistoventtiililtä ilmanvaihtokoneelle keskimäärin yhdellä asteella, huonontuu ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhde lähes 4 prosenttiyksikköä. Kun kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle, lämmöntalteenotto toimii tehokkaasti ja tuloilman lämpötila venttiilistä on jopa korkeampi kuin koneelta lähtiessä.