Joissakin ilmanvaihtokoneissa lämmöntalteenottokennon jäätymisen esto on toteutettu tuloilmapuhallinta pysäyttämällä. Kun lämmöntalteenottokennolla on jäätymisvaara, laite sammuttaa tuloilmapuhaltimen hetkeksi ja sulattaa kennon. Poistopuhallin toimii kuitenkin koko ajan. Pysähtelyn määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta, ilmanvaihdon käyttönopeudesta ja poistoilman lämpötilasta ja kosteudesta.
Tämä on laitteen normaalia toimintaa, eikä esim. jälkilämmityksen asetusarvo vaikuta siihen.
Mikäli puhallin pysähtelee kovin paljon, syynä voi olla puutteellinen kanaviston eristys. Koneelle huoneista tulevan poistoilman lämpötila kannattaa mitata koneesta. Mikäli ilmanvaihtokoneelle tulee useita asteita viileämpää ilmaa kuin huoneesta imetään, ilma jäähtyy poistoilmakanavassa ja se on merkki kanavien puutteellisesta eristyksestä. Tämä lisää puhaltimen pysähtelyä. Myös laitteen sijoituspaikan lämpötila vaikuttaa tähän – koneen ympäristön lämpötilan tulee olla vähintään +10 astetta. Tarkista myös lämpötila koneen päältä. Mikäli koneen yläpuolella oleva höyrysulku vuotaa, sieltä valuu kylmää ilmaa koneen päälle. Samoin koneen ja höyrysulun väliltä eristämättömät ulko- ja jäteilmakanavat jäähdyttävät konetta ylhäältä päin. Nämä kaikki voivat häiritä jäätymiseneston toimintaa.
Likaiset suodattimet, väärin säädetty "ylipaineinen" ilmanvaihto tai viallinen tai väärin säädetty jäätymisenestotermostaatti voivat myös vaikuttaa toimintaan. Termostaatin asetusarvo voi joskus "ryömiä" vuosien mittaan eli anturi näyttää väärää arvoa. Termostaattia voi silloin säätää.
Vanhoissa MUH Ilmavissa jäätymiseneston termostaatin anturi on"kiehkuralla" lämmöntalteenottokennon jommallakummalla alasivulla. Mikäli anturia on käännelty esim. puhdistuksen yhteydessa, se häiritsee jäätymiseneston toimintaa. Anturin etäisyys kennosta pitää olla n. 20 mm.
Mikäli epäilee jäätymiseneston oikeaa toimintaaa, katolle menevän jäteilman lämpötilan voi mitata koneelta. Kovemmilla pakkasilla jäteilman lämpötilan pitäisi yleensä olla konemallista riippuen n +4 - +8 astetta. MC-talvitoiminnolla varustetuilla koneilla jäteilman lämpötila voi ajoittain olla useita asteita pakkasen puolella. Mitä kylmempää jäteilma on, sen paremmalla hyötysuhteella lämmöntalteenotto toimii mutta lämmöntalteenottokennon jäätymisriski kasvaa.
Joissakin Valloxin konemalleissa on etulämmityspatteri – joko sähkötoiminen tai maalämpöliuosta hyödyntävä. Mikäli tuloilmapuhallin pysähtelee vaikka koneessasi on sähköinen etulämmitys, tarkista koneen asetuksista, että etulämmitys on otettu käyttöön. Etulämmityksen asetusarvo pitää olla vähintään 3 astetta korkeampi kuin tuloilmapuhaltimen pysäytyslämpötila. Tarkemmat ohjeet säädöstä löydät koneesi käyttöohjeesta. Tarkista myös, että vastus lämpiää mutta varo polttamasta sormiasi. Etulämmityksestä huolimatta kovemmilla pakkasilla ja suuremmilla ilmavirroilla tuloilmapuhallin voi kuitenkin joskus hidastua tai pysähdellä.
Mikäli koneessasi on maalämpöliuosta hyödyntävä MLV-patteri, varmista, että maaliuos kiertää MLV-patterissa (pumppu pyörii, magneettiventtiili on auki, piirissä ei ole ilmaa). Tarkista myös keruupiiristä patterille tulevan maaliuoksen lämpötila. Jos keruupiirin lämpötila laskee lähelle nollaa tai jopa pakkasen puolelle, MLV-patterin teho pienenee oleellisesti. Silloin LTO-kennon jäätymättömyys turvataan kuitenkin tuloilmapuhallinta pysäyttelemällä.
Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin jäätymissuojaus saattaa myös sammutella konetta. Tarkista silloin, että jälkilämmityspatterille tulee jatkuvasti riittävän lämmintä nestettä. Tarkista myös että lämmöntalteenoton ohituspelti on talviasennossa.
Ilmanvaihtokone lämmittää talvella sisään tulevaa ilmaa poistoilman lämmöllä. Mikäli tuloilman lämpötila on lämmöntalteenottokennon jälkeen liian alhainen, tuloilmaa voidaan lämmittää lisää joko sähköisellä tai vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla.
Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena, kuin voi ilman että tuntuu vetoisalta. Silloin talon oma lämmönsäätö toimii oikein myös silloin kun esim. aurinko tai takka tuo taloon ylilämpöä. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voi vaikuttaa vedon tunteeseen.
Tuloilman lämpötilaa ei kannata nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella. Mikäli tuloilman lämpötila nostetaan 16 asteesta 22 asteeseen, jälkilämmityksen energiankulutus kolminkertaistuu. Tämä energia on pois talon lämmitysenergian kulutuksesta.
Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä (toki suoraan venttiilistä tuleva alle 37 asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen.
Vallox ja Valloxin valtuutetut
huoltoliikkeet toimittavat edelleen kaikkia yleisimpiä varaosia Valmet Kotilämpöön. Kotilämmön varaosien hinnat löydät Valloxin
varaosahinnastosta.
Kuudella kanavalähdöllä olevat MUH-Ilmava, MUH-Ilmava OK, Ilmava 100 ja 120 (vuosimallit 1983-2004) voidaan korvata uusilla A-energialuokan Vallox 121 SE:llä tai 121 MC:llä. Kanavalähdöt ovat täsmälleen samat ja korkeus on sama. Leveytta on 15 mm enemmän - tasan 600 mm. Syvyyttä uudella koneella on lähes 20 cm enemmän kuin vanhoilla - 618 mm.
Sähköliitännöissä voi joutua tekemään joitakin muutoksia. Vallox 121 SE:ssä on pistokeliitäntä ja sen mukana tulee elektroninen SED-ohjainpaneeli. Vallox 121 MC:ssä on myös pistokeliitäntä ja sitä ohjataan erikseen hankittavalla 4-portaisella SC-säätimellä tai PTXPASC-liesikuvulla.
Mikäli vanhaa konetta ohjataan liesikuvulla, se ei kykene uutta konetta ohjaamaan. Liesikupu pitää silloin vaihtaa uuteen (Vallox PTXPASC 500/600). Liesikuvulta voi silloin ohjata puhallinnopeutta ja erilliseltä SED-säätimeltä koneen kaikkia toimintoja. Useimmiten kannattaa kuitenkin laittaa keittiöön erillinen, omalla moottorilla toimiva, suoraan katolle puhaltava liesituuletin. Tällä voidaan parantaa kärynpoiston tehoa.
Mikäli vanhaa konetta ohjataan erillisellä ohjauskeskuksella, vanha ohjauskeskus ja sen kaapeli eivät kelpaa uudelle koneelle. Vallox 121 SE:n mukana tulevan SED-ohjaimen ja koneen välille pitää asentaa NOMAK-kaapeli. SC-säätimelle tai PTXPASC-liesikuvulle kelpaa yleensä sama johdotus, kuin vanhalla ohjauskeskuksella tai liesikuvulla.
Suurimpia Vallox 121 MC:n tuomia hyötyjä ovat hiljaisempi äänitaso, parempi suodatus, kesä-talvi-automatiikka, takkakytkin (lisävaruste), huoltomuistutin, älykkäämpi jäätymisenesto, jopa puolta vähemmän sähköä kuluttavat tasavirtapuhaltimet, tulo- ja poistoilmavirran suhteen säätö ja A-luokan hyötysuhde. Vallox 121 SE:ssä on näiden lisäksi LCD-näytöllinen Digit-SED -ohjainpaneeli, 8-portainen puhaltimen ohjaus, takkakytkin sekä mahdollisuus kosteus- ja hiilidioksidiohjaukseen.
Valloxin MLV-malleissa on maalämpöön kytketty etulämmitys/viilennyspatteri. Patterissa kiertää siis maalämpöpumpun keruupiirin neste, ei maalämpökoneen lämmittämä vesi. Jos keruupiiristä tulevan nesteen lämpötila on n. + 5 astetta, MLV-patteri toimii talvipakkasilla etulämmityksenä ja hyödyntää keruupiirin passiivienergia. Sama patteri toimii myös kesällä viilennyksenä.
Valloxin MLV-mallit sopivat periaatteessa kaikkien maalämpöpumppujen yhteyteen. Seuraavat asiat on kuitenkin syytä keskustella maalämpöpumpun toimittajan kanssa:
MLV-patterin etulämmityksen teho riippuu ratkaisevasti keruupiiristä tulevan nesteen lämpötilasta. MLV-patterin ottama teho tulee huomioida keruupiirin mitoituksessa. Mikäli keruupiiri on mitoitettu niin, että nesteen lämpötila laskee lämmityskaudella lähelle nollaa tai jopa pakkasen puolelle, etulämmityspatterin teho ja keruupiiristä saatu ilmaisenergia pienenee oleellisesti. Kun MLV-patterin teho ei riitä etulämmitykseksi, niin kovemmilla pakkasilla ja suuremmilla ilmavirroilla ilmanvaihtokoneen jäätymisenesto käyttää tarvittaessa myös tuloilmapuhaltimen pysäytystä suojatakseen konetta jäätymiseltä.
Kesällä viilennyskäytössä pitää varmistaa, että MLV-patterille tulee kylmää nestettä keruupiiristä myös maalämpöpumpun sammuessa kun talossa ei ole lämmityksen ja lämpimän käyttöveden tarvetta.
Valloxin MLV-malleihin saa myös vesikiertoisen jälkilämmityspatterin. Joissakin maalämpöpumpuissa automatiikka sammuttaa lämmityksen vesikierron maalämpöpumpun tehdessä lämmintä käyttövettä. Ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin vesikierto ei saa silloinkaan pysähtyä vaan patterille pitää tulla jatkuvasti lämmintä vettä.
Keruupiiristä MLV-patterille tulevaan piiriin pitää laittaa oma kiertovesipumppu ja magneettiventtiili. Ilmanvaihtokoneen Digit SED –ohjaus ohjaa sekä pumppua että venttiiliä niin lämmitys- kuin viilennyskäytössäkin.
Valloxin MLV-etulämmitys voidaan toteuttaa myös niin sanotulla passiivipiirillä, kun talossa ei ole varsinaista maalämpöä. Silloin rakennuspaikan kaivuutöiden yhteydessä perustusten ulkopuolelle upotetaan keruuputkisto, jossa kiertää vesi-etanoliseos. Näin maaperässä olevaa ilmaisenergiaa voidaan hyödyntää ilmanvaihtokoneella pelkällä pumpun käyttökululla.
Passiivipiiri toimii yleensä porakaivoa paremmin etulämmityskäytössä. Porakaivosta otettu neste taas toimii tehokkaammin viilennyskäytössä.
MLV etulämmitys ja viilennys voidaan toteuttaa myös ilmanvaihtokoneen tuloilmakanavaan asennettavalla erillisellä MLV-patterilla.
Missään Valloxin ilmanvaihtokoneessa ei ole "kylmäkonetta" eli ilman maapiirin kylmää nestettä viilennystä ei saa rakennusvaiheessa eikä jälkiasennuksena.
Ilmanvaihtokoneisiin ei voi jälkikäteen asentaa jäähdytyskoneistoa, mutta ulkoilman viilennystä voi hyödyntää.
Kun asunto lämpiää kesällä liikaa, voi ilmanvaihtokoneen kesätoiminnon ottaa käyttöön. Digit-ohjatuissa koneissa kesäautomatiikka toimii, kun jälkilämmitys sammutetaan ohjainpanelin painikkeesta. MC-ohjatuissa koneissa kesäautomatiikka toimii, kun jälkilämmityksen säätö on säädetty minimiasentoon. Joissakin malleissa lämmöntalteenotto ohitetaan koneen sisällä käsin käännettävällä kesäpellillä ja vanhimpiin koneisiin pitää vaihtaa lämmöntalteenottokennon tilalle erillinen kesäkenno. Ilmanvaihtokoneen käyttöohje on tässäkin oiva apu.
Huoneeseen puhallettavan tuloilman lämpötila saattaa olla kuitenkin korkeampi kuin ulkoilman lämpötila, koska ilma lämpiää hiukan koneessa LTO:n ohituksesta huolimatta koneen sisäisen lämmön johtumisen vuoksi, tuloilmapuhaltimen lämmittämisen vuoksi ja mahdollisesti kuumalla ullakolla kulkevissa kanavissa.
Kun hellepäivänä ilma on ulkona kuumempaa kuin sisällä, ilmanvaihto kannatta säätää miniminopeudelle ja kaikki ikkunat ja ovet pitää suljettuina. Kun tuloilman lämpötila laskee viileämmäksi kuin huoneilma, voi ilmanvaihdon laittaa yöksi suuremmalle nopeudelle ja ikkunatuuletusta voi myös käyttää. Venttiilistä tulevan ilman lämpötila saattaa laskea hitaammin kuin ulkoilman lämpötila, mikäli kanavat kulkevat kuuman ullakon eristeissä.
Tärkein asia asunnon viileänä pitämisessä on kuitenkin tehokas auringonsuojaus. Erillistä ilmalämpöpumppua voi käyttää jäähdytykseen eikä sillä ole vaikutusta ilmanvaihtokoneen toimintaan.
Kyllä tarvitaan! Ilmanvaihtokoneiden takkatoiminto ei ole tarkoitettu takan palamisilman sisälle tuomiseen vaan hetkelliseksi sytyttämisavuksi. Kun hormi on vielä kylmä, ilmanvaihtokoneella tehdään hetkellinen ylipaine taloon. Kun hormi lämpiää, niin takka kyllä vetää. Kovalla pakkasella ilmanvaihtokoneen jäätymisenesto saattaa sammuttaa takkatoiminnon aikana myös tuloilmapuhaltimen, ettei lämmöntalteenottokenno mene jäähän. Takkatoiminnolla siis varmistetaan, ettei ilmanvaihtokone tee alipainetta takan sytyttämishetkellä. Digit SED ohjauksella takkakytkimen ajastus on 15 minuuttia.
Ilmanvaihtokone ei oikein säädettynä tee taloon suurta alipainetta mikä häiritsisi tulisijan vetoa. Talosta poistetaan 5 – 10 % enemmän ilmaa kuin mitä sinne tuodaan eli tulo- ja poistoilmamäärät ovat lähes samat. Muutaman prosentin poikkeama on mittausvirheen varalta. Sillä varmistetaan, ettei talossa ole ylipainetta, koska se on aina ulkovaipan rakenteille tuhoisaa. Esimerkiksi 150 m2 talossa ilmanvaihtokoneen aiheuttama "alijäämä" on vain 3 – 6 l/s. Savupiipusta poistuu tehokkaasti poltettaessa jopa kymmeniä kertoja enemmän ilmaa ja tämä määrä ei tiiviissä talossa välttämättä tule rakenteiden läpi vuotoina – eikä saakaan tulla.
Teoriassa puu tarvitsee palaessaan ilmaa noin 3,7 m3 puukiloa kohti. Käytännössä palamisen ilmakerroin (λ) on suuluukullisissa tulisijoissa 2 ‑ 2,5 eli ilmaa käytetään 7,5 ‑ 10 m3 puukiloa kohti. Uusissa uuneissa ilmakerroin on alhaisempi 2,0 – 2,2. Suuluukuttomissa tulisijoissa kuten avotakoissa ilmakerroin on. 10 ‑ 30 eli ilmaa kuluu 40 ‑ 110 m3 puukiloa kohti. Palamisilman määrän optimaalinen säätö on kuitenkin käytännössä vaikeaa. (Lähde: Tehokas ja ympäristöä säästävä tulisijalämmitys, VTT)
Kaikille tulisijoille pitää tuoda aina sulkuventtiilillä varustettu palamisilmakanava suoraan ulkoa jonnekin tulipesän alle tulisijavalmistajan suosittamaan paikkaan. Tässä on tulisija- ja valmistajakohtaisia eroja. Mikäli tulisija ottaa palamisilman huonetilasta, tilalle tulee ulkoilmaa joka pitää lämmittää talon lämmitysjärjestelmällä. Jos piipusta menee ulos kovalla vedolla poltettaessa esim. 100 l/s ilmaa, joka tulee ulkoa huonetilaan ja menee sitten takan luukkujen kautta hormiin, tarvitaan talon lämmitysjärjestelmästä 15 asteen pakkasella yli 4 kW lämmitysteho palamisilman – eli hormista ulos puhallettavan ilman – lämmittämiseen, koska takka on silloin vielä kylmä. Kun ilmanvaihtokoneen takkatoiminto sammuttaa poistopuhaltimen, ei koneelle tule myöskään poistoilman lämpöenergiaa joten lämmöntalteenotto ei korvausilmaa lämmitä vaan lämmitys tehdään koneen lämmityspattereilla. Siksi on järkevää, että takan palamisilma otetaan ulkoa suoraan tulisijaan ja sieltä hormiin ilman että se käy lainkaan huonetilassa.
Vanhan liesikuvun tyyppikilvestä löytyy tarkempi tyyppimerkintä, minkä perusteella voidaan valita uusi Vallox-liesikupu. Uudet liesikuvut vastaavat toiminnoiltaan vanhaa kupua.
-
|
LS, LM, PTS ja PTX –liesikuvut. Näillä liesikuvuilla ohjataan tyypillisesti huippuimuria, ilmanvaihtokonetta, kanavapuhallinta tai ilmalämmityskonetta. Nämä kuvut voidaan korvata PTX ja PTX Slim-Line -liesikuvuilla. Näissä kuvuissa on puhallinnopeuden säätö, On/Off-kytkin, sulkuläppä ja syöttö ilmanvaihtokoneen sähköiselle jälkilämmityspatterille.
Mikäli vanha liesikupu on pakkotoiminen, eli siitä puuttuu On/Off-kytkin, se voidaan korvata PTXP ja PTXP Slim-Line –liesikuvuilla. PTXPA –malleissa on ajastintoiminen sulkuläppä.
|
-
|
KT, KTS ja KTX –liesikuvut. Nämä kuvut on yleensä liitetty kerrostalon yhteispoistoilmanvaihtoon. Nämä kuvut voidaan korvata KTX ja KTX Slim-Line –lieskuvulla. Kerrostalokuvun ilmavirta on säädetty liesikuvussa olevalla yhteiskanavaventtiilillä. Vanhasta liesikuvusta pitää ottaa venttiili kehyksineen irti (niin, että säätöasento ei muutu!) ja asentaa se uuteen kupuun. KTX-liesikupua ei saa asentaa ilman yhteiskanavaventtiiliä!
|
| - |
KTXEA –liesikuvut. Nämä kuvut on liitetty kerrostalon yhteispoistoilmanvaihtoon ja näissä kuvuissa on lieden kärynpoiston tehostus ajastinläpällä. Nämä kuvut voidaan korvata KTXEA tai KTXEA Slim-Line –liesikuvulla. Liesikuvun ilmamäärän säätö on toteutettu kuvun yläpuolella sijaitsevassa paineentaasaajassa joka toimii myös palonrajoittimena. Uuden liesikuvun ilmamäärä pitää säätää samaksi kuin vanhassa kuvussa oli. Tämä säätö on syytä jättää ammattitaitoisen ilmanvaihtoasentajan tehtäväksi.
|
| - |
LT ja LTX –liesituuletin. Nämä ovat omalla moottorilla varustettuja liesituulettimia. Nämä liesituulettimet voidaan korvata LTX ja LTX Slim-Line –liesituulettimilla.
|
| - |
TT, TTX ja ILMO –talotuuletin. Näissä malleissa on lieden päällä oleva puhallin, joka toimii lieden kärynpoiston lisäksi koko asunnon poistoilmanvaihtolaitteena tai esim. erillisen puulieden kärynpoistona. Talotuulettimen päällä on kolme lähtökaulusta joista keskimmäisestä jäteilma puhalletaan katolle ja reunimmaisiin on yhdistetty poistoilmakanavat esim. pesuhuoneesta ja WC:stä. Nämä kuvut voidaan korvata TTX ja TTX Slim-Line mallilla. Mikäli vanha talotuuletin on pakkotoiminen, eli siitä puuttuu On/Off-kytkin, se voidaan korvata TTXP ja TTXP Slim-Line –mallilla. |