|
|
|
|
Rolf Geier, hänen vaimonsa Suvi sekä 10- ja 12-vuotiaat lapset Anton ja Silvia muuttivat maaliskuussa uuteen kotiin Jyväskylässä. Vanhalle omakotialueelle noussut talo sopeutuu rintamamiestaloympäristöönsä hyvin, mutta täyttää samalla niin nykyajan mukavuus- kuin matalaenergiatalovaatimuksetkin. Kohteen talotekniikassa käytetään Valloxin kehittämää modernia ilmanvaihdon ohjaustekniikkaa ja energiataloudellisesti erittäin korkeatasoista ilmanvaihtokonetta.
|
|
|
Rakennusinsinöörin ja ekonomin koulutuksen saanut Rolf Geier toimii Jyväskylässä Finpron johtavana konsulttina.
Geierien talohankkeessa oli vaihtoehtona myös vanhan omakotitalon ostaminen, mutta sopivaa vaihtoehtoa ei löytynyt. Suuri osa taloista tuli hylätyksi jo hajuaistin perusteella.
– Monessa kohteessa käynti jäi hyvin lyhyeksi. Tarvitsi vain käväistä kellarissa ja hengittää nenän kautta sisään, Rolf Geier toteaa.
Vuonna 2001 Geierit päätyivät hankkimaan tontin, joka sijaitsee rinteessä Jyväskylälle tyypillisessä harjumaastossa. Pitkänomainen tontti asetti omat vaateensa rakennuksen suunnittelulle. Rakentaminen kuitenkin jäi, koska Rolf Geierin tuolloiset työtehtävät veivät perheen Saksaan useaksi vuodeksi. Rakentaminen alkoi Saksan komennuksen päättyessä kesäkuussa 2005. Sisään uuteen kotiinsa perhe muutti maaliskuun alussa 2007.
– Oma panokseni rakentamisessa oli merkittävä. Aikatauluun vaikutti lisäksi se, että rakennusmiesten saatavuus tällä seudulla oli aika huono. Valvoin itse koko projektin, joten voin sanoa tuntevani talon läpikotaisin, Rolf Geier kertoo.
|
|
|
|
Selkeät lähtökohdat suunnittelulle
|
|
– Piirsimme vaimoni kanssa ajatuksemme talon pohjaratkaisusta. Ideamme olivat lähes samanlaiset. Ainoa merkittävä ero oli vaimoni unohtama tekninen tila. Ratkaisuamme hioi lopulliset piirustukset tehnyt rakennusinsinööri Ahti Kinnunen, joka 500 omakotitalon kokemuksellaan keksi muun muassa sijoittaa autokatoksen alle kylmävaraston. Saimme sinne vähällä vaivalla ja pienillä kustannuksilla 15 m2 varastotilaa, esimerkiksi autonrenkaiden säilyttämiseen. Talon LVI-suunnittelusta vastasi Esko Helin Keski-Suomen LVI-Helin Oy:stä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös likapyykkikuilu, joka mahdollistaa likapyykkien pudottamisen makuuhuonekerroksesta suoraan alimman kerroksen kodinhoitohuoneen likapyykkikoriin. Näppärällä oivalluksella on ollut käyttöä jo muissakin rakennusprojekteissa.
– Halusimme hyödyntää koko rakennusoikeuden. Tilanjako kolmen kerroksen välillä tehtiin suhteessa 25 % - 50 % - 25 %.
Geierit halusivat myös rakentaa talostaan useamman sukupolven kodin. Siksi kokonaisuuteen kuuluu omalla ulko-ovella varustettu yksiö, joka voi tarvittaessa toimia isovanhempien asuntona. Tilan voi myös kasvattaa kaksioksi.
– Toinen periaatteemme oli yläkerran varaaminen makuuhuonekerrokseksi. Keskikerroksessa sijaitsevat eteinen, keittiö, ruokailutila sekä olohuone. Alakertaan sijoitimme sauna- ja pesuhuonetilat, kodinhoitohuoneen, varaston ja arkiolohuoneen.
Arkkitehtonisesti ratkaisu istuu alueen ilmeeseen. Valtaosa alueen rakennuksista on vanhoja rintamamiestaloja. Vaikka uudisrakennus onkin ilmeeltään modernimpi, sopii se hyvin miljööseen lappeiltaan samankorkuisena ja ulospäin näkyviltä mitoiltaan ympäristön rakennusten kanssa samankaltaisena.
|
|
|
|
Ilmanvaihdossa laatua ja tehoa
|
|
Geierit keskittivät koko talon tekniikan talotekniikkatilaan, josta osa pystytään myös hyödyntämään askartelutilana.
Taustallaan huonot kokemukset vanhojen omakotitalojen sisäilman laadusta päättivät Geierit, että talon ilmanvaihdon tulee ehdottomasti olla korkeatasoinen. Tärkeimpien valmistajien ilmanvaihtokoneet tulivat vertailussa tutuiksi ja Rolf Geier päätyi laatukriteereillään Valloxin ratkaisuun.
Ilmanvaihtokoneeksi valittiin suurille omakotitaloille tarkoitettu Vallox 180. Koneella on VTT:n sertifikaatti osoituksena testatuista toiminta-arvoista.
Energiatehokkaasti toimiva ilmanvaihtokone antaa Rolf Geierin mukaan mahdollisuuden optimoida sisäilman laatua ilman, että ilmanvaihdon energiankulutuksesta tarvitsee kantaa huolta. Tilava koti on avara ja huoneet avonaisia, joten tarvittava ilmanvaihdon huuhteluvaikutus saadaan helposti aikaan.
|
|
|
 Vallox 180 -ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenoton hyötysuhde on liki 90 prosenttia. Tehokkaan koneen ei tarvitse toimia normaalioloissa lähelläkään maksimitehoa, joten tehostamisvaraa löytyy tarvittaessa. Pelivara varmistaa myös koneen ja kanaviston ääniominaisuuksiltaan korkeatasoisen ratkaisun.
– Vallox 180 -kone on varustettu kosteusantureilla, jotka ohjaavat automaattisesti sen toimintaa tilojen kosteuspitoisuuden perusteella. Kosteusanturit sijaitsevat pesutiloissa ja kylpyhuoneessa.
Ilmanvaihtokoneen säätöyksikön näyttö on selkeä. Rolf Geier valitsi talonsa ilmanvaihtolaitteeseen automaattisesti kosteuspitoisuuden mukaan tapahtuvan ohjauksen.
|
|
|
|
Takan lämpö säästää energiaa
|
|
 Geiereillä on olohuoneen yhteydessä varaava takka. Siksi ilmanvaihtokoneen takkakytkin on käyttökelpoinen ratkaisu. Ilmanvaihtokone synnyttää tarvittaessa asuntoon tulen sytyttämistä helpottavan ylipaineen.
Erilliseen yksiöön Geierit hankkivat pienempiin tiloihin sopivan kompaktikokoisen Vallox 70 K -ilmanvaihtokoneen, jota ohjataan liesikuvusta.
Talon lämmitysmuotona on kaukolämpö ja lämmönjako tapahtuu lattialämmityksellä.
Vallox 180 –ilmanvaihtokoneen takkakytkin on oiva varuste talossa, jossa takka loimuaa usein. Takkakytkimellä saadaan aikaan hetkellinen ylipaine, mikä helpottaa tulen sytyttämistä.
|
|
|
|
Matalaenergiatalon tunnusmerkit täyttyvät
|
|
Rakennus on energiataloudeltaan korkeatasoinen. Tärkeänä elementtinä on energiaa säästävillä tasavirtapuhaltimilla varustettu ja todellisen tarpeen mukaan ohjautuva Vallox 180 -ilmanvaihtokone. Myös lämmöneristykseen on panostettu. Yläpohjan eristyksenä on 500 mm villakerros. Alapohjan eps-kerroksen paksuus on 100/150 mm. Ikkunoiden k-arvo on 1,2 ja ovien peräti 0,7, minkä ansiosta tuulikaappeja ei tarvittu. Vaipan keskimääräinen k-arvo on alle 0,2.
– Kyllä tämä matalaenergiatalon rajamailla on. Tosin tilastoja energiankulutuksesta ei vielä ole käytettävissä. Todennäköisesti lämpimän käyttöveden tuottamisen vaatima energiankulutus tulee olemaan suurempi kuin varsinainen lämmitysenergian.
Rakennusprojekti on loppumetreillään. Jäljellä on pieniä viimeistelytöitä, kuten listoituksia, ja pihatyöt. Rolf Geier myöntää rakennusprojektin vaativuuden.
– Sisäänmuuton jälkeen ovat viimeistelytyöt edenneet hitaammin. Suurimman tavoitteen saavuttamisen jälkeen työteho väheni selvästi.
|
|
|
|
Itselleen rakentavan kannattaa olla tarkka laadussa
|
|
Rolf Geier painottaa, että pientalorakentamisessa vastuukysymykset ovat rakentajille usein epäselviä ja jälkeenpäin niitä on myös vaikeita selvitellä. Vaikka mukana on muita, rakennuttaja kuitenkin vastaa tekemistään päätöksistä ja myös elää jopa vuosikymmeniä niiden seurausten kanssa.
Rolf Geierin tapauksessa hankkeen lähtökohta oli hyvä hänen rakennusalan koulutuksensa ansiosta. Hänellä oli mahdollisuus rakennusprojektin aikana panostaa kotinsa rakentamiseen sekä työntekijänä että valvojana.
Vaikka lähtökohta olisikin toisenlainen, ovat ammattitaitoinen suunnittelu ja myös suunnitelmassa pysymisen valvonta Rolf Geierin mielestä onnistuneen rakennushankkeen keskeisiä elementtejä.
|
|
|
|
Kuvat: Pekka Rötkönen, Tähtikuva Oy
|
|
|
|
|
